Kuvaa katsellessani huomaan, että yksi ongelma on ainakin liian täynnä leluja oleva sänky…

Iltasatu tai iltalaulu
Moni kertoi iltasadun tai iltalaulun auttavan siihen, että taapero jää yksin nukkumaan. Olemme syntymästä asti laulaneet joka ilta ”Tuiki, tuiki tähtösen” ja lukeneet sadun. Ehkä pitää ottaa järeämmät sadut käyttöön. Nukutuskirjojen klassikko ”Kani, joka tahtoi nukahtaa” myös nimittäin mainittu. Kävinkin meille ostamassa tästä uudemman version: ”Norsu, joka tahtoi nukahtaa”.

Musiikki ja äänikirjat
Moni teistä vannoi taaperon huoneeseen jätettävän musiikin tai äänikirjan nimeen. Myös ”Kani, joka tahtoi nukuttaa” on kuulemma äänikirjana. Se on niin puuduttavan pitkä lukea itse, että äänikirjaversio on varmaan todella suosittu. Päiväkodissa soitetaan nukkarissa aina päiväuniaikaan Ipanapa Iltalauluja, joten kaipa siinä jotain perää on. Olen nyt parina iltana soittanut iltasadun jälkeen musiikkia, mutta äänikirjaa ei olla vielä testattu.

Ovi raolleen
Yksi neuvo oli poistua huoneesta, jättää ovi raolleen ja istua itse sohvalla tms., niin että taapero näkee minut tarvittaessa. Näin huoneessa ei ole liian pimeä, ja taapero kokee, että vanhemmat ovat silti lähellä, jos hänellä tulisi jokin hätä tai mörönpelko.

Säännöllinen iltarutiini
Tämän allekirjoitan täysin, sillä rutiinit ovat lapselle niin tärkeitä! Me olemme pitäneet iltarutiinit aivan samoina koko Joelin elämän: iltapala, hampaiden pesu, iltapissa, yökkäri ja sängyssä iltasatu. Rutiineista meillä ei siis kiikasta, mutta jotain muita perheitä säännöllisempi iltarutiini saattaa auttaa.

Tuoliunikoulu
En ollut ennen kuullut tällaista termiä, ilmeisesti se on taaperon unikouluvastike tassuttelulle. Tämä toimii niin, että ensimmäisenä iltana istutaan tuolilla ihan taaperon sängyn vieressä, kunnes hän nukahtaa. Seuraavana iltana tuoli asetetaan vähän kauemmas sängystä ja seuraavana vielä kauemmas. Meidän taaperon huoneen mitoilla neljäntenä iltana tuoli on jo ulkona huoneesta, ja tällöin ovi voi olla vielä raollaan.

Palauta taapero sänkyyn
Tämä neuvo oli saatu neuvolasta: aina kun taapero lähtee sängystään, palauta hänet sinne. Ensimmäisellä kerralla selität, että nyt nukutaan, annat iltapusut ja peittelet. Jatkokerroilla vain palautat taaperon mahdollisimman vähäeleisesti sänkyyn, niin monta kertaa kuin tarpeen.

Unitarra
Samalla idealla kuin pottatarra, taaperolle annetaan tarra aina, kun hän on mennyt kiltisti omaan sänkyyn nukkumaan ja jäänyt sinne iltasadun jälkeen, vaikka ovi raollaan ja yövalo päällä. Aamulla uutta tarraa voi taas ihastella, ja illalla muistella miten seuraavana aamuna saa taas uuden.

Kattovalo tai yövalo
Yhdellä lukijoista on lasten huoneessa kattoon kuvioita heijastava valo, jota tuijotellessa lapset nukahtavat. Myös perinteinen yövalo mainittu. Varmaan hölmöä, mutta minua huolettaa, että yövalo totuttaa lapset nukkumaan valot päällä ja sitä kautta pelkäämään pimeää. Pimeänpelko on kuitenkin opittu, aivan kuten useimmat pelot. Mutta tuleehan sitä ovenraostakin valoa tosin.

Muutama mainitsi, ettei edes harkitse lastensa nukuttamista, koska siinä menee koko ilta. En jotenkin koe, että meillä olisi sitä vaihtoehtoa, sillä sitten taapero ei oikeasti menisi koskaan nukkumaan. Hän kuitenkin nukahti ihan hyvin omaan sänkyynsä iltasadun jälkeen vielä pari kuukautta sitten, joten ollaan nyt yritetty poimia vinkeistä meille toimivin kombinaatio. Taapero on parina iltana nukahtanut yksin sänkyynsä, ja kerran kesken iltasadun. Olin lasten kanssa viikonlopun kahdestaan, niin tuli vähän takapakkia, kun on vaikeampi yksin hoitaa uusia nukutusrutiineja kunnialla. Mutta kerron sitten toivottavasti elokuussa, miten nukutusrumbasta päästiin tai ainakin onko edistystä tapahtunut.

Miltä saamani neuvot kuulostivat? Puuttuuko jotain, mikä teillä toimi?