Hae
Ruokaturisti

Päiväkodin aloitus: Kuopuksemme ensimmäiset viikot

Leon aloitti päiväkodin kaksi viikkoa sitten, kun hänen isänsä palasi vanhempainvapaalta töihin. Leon oli aloittaessaan 1v 9kk, kun taas hänen isoveljensä oli aloittaessaan jo 2-vuotias. Päiväkodin aloitus voi olla haastavaa. Leon aloitti onneksi samassa päiväkodissa kuin isoveljensä, joka helpotti aloitusta. Päiväkoti ja sen hoitajat olivat siis Leonille jo tuttuja, sillä hän oli usein mukana viemässä ja hakemassa Joelia päiväkodista. Olen siis todella iloinen, että pojat pääsivät samaan päiväkotiin. Vaikkeivat he tietenkään ikäeronsa puolesta ole samassa ryhmässä, he ovat silti kumpikin vielä ns. pienten puolella. Vaikka pojat nahistelevat usein kotona, on ollut hellyttävää kuulla hoitajilta miten kivasti Joel huolehtii Leonista, ja varmistaa aina että hän saa päiväunille leijonariepunsa. Leon nukkuu kotona aina 3 tunnin päiväunet, mutta nämä on päiväkodin rytmin takia lyhentyneet 1,5 tuntisiksi. Yllättävän hyvin ja pirtenä Leon jaksaa silti iltaisin puuhastela kunnes on aika mennä nukkumaan.

 

Isoveljen kanssa on turvallista seikkailla

 

Ensimmäinen päivä päiväkodissa

Vietin Leonin kanssa kaksi ensimmäistä päivää päiväkodilla. Yritin olla puuttumatta mihinkään puuhiin, että hoitajat tulisivat hänelle tutuiksi. Leon ei ujostellut yhtään mitään, ja yksi hoitaja sanoikin, että ihan kuin Leon olisi ollut heillä aina. Kun lapset lähtivät aamupuuron jälkeen pihalle leikkimään, minä jäin sisään. Leon ei ollut tästä moksiskaan. Seurailin ikkunasta hänen puuhiaan, eikä hän ihmetellyt lainkaan mihin mama oli jäänyt. Ihaninta oli,  kun näin Joelin auttavan Leonia kiipeämään yhteen autokeinuun pihalla. Kotona Joel ei kauheasti osoita hellyyttä veljeään kohtaan, joten oli ihanaa nähdä että Joel kyllä katsoo Leonin perään jos vanhemmat eivät ole auttamassa. Myös lounasaika ja sitä edeltävä piirihetki menivät Leonilta oikein hyvin. Uskalsin jättää Leonin päiväunille jo heti ensimmäisenä päivänä, ja lähdin siksi aikaa kotitoimistolle tekemään vähän töitä. Kun palasin päiväkodille, minua vastassa oli oikein iloinen pieni taapero joka oli leikin pyörteissä. Toinen päivä meni aivan yhtä hyvin, joskin Leon itki pihalla hetken kun Joel lähti ryhmänsä kanssa kirjastoretkelle eikä hän päässyt mukaan. Leonin omahoitaja kuitenkin otti hänet syliin ja keksi hänelle pihalla muuta hauska puuhaa.

 

Ensimmäistä päivää päiväkodissa

 

Ruokailut

Leon on syönyt päiväkodissa todella hyvin. Viemme pojat 8.15 päiväkotiin aamupuurolle, ja Leon kipittää iloisena pöytään huutaen ”puuro!”. Niinä aamuina kun isoveli vastustelee minun tai mieheni töihin lähtöä, myös pieni Leon tulee eteiseen roikkumaan jalasta. Jos taas Joel jää iloisena päiväkotiin, niin Leon vaan huutaa ”Moi moi”, ja juoksee aamupuurolle. Leonilla on päiväkodissa lihaton ruokavalio, ja hän on syönyt lounaan hienosti itse hyvällä ruokahalulla. Vaikka Leon ei puhu vielä kokonaisia lauseita, hän osaa hyvin pyytää itse lisää ja pitää huolta, ettei jää nälkäiseksi. Olin kahtena ekana päivänä mukana lounaalla, ja Leon istui hienosti oikealla tuolilla ja söi nätisti muiden lasten kanssa. Olin vähän etukäteen miettinyt miten hänen keskittymisensä käy kun pöydässä on uusia kavereita.

 

Ensimmäinen ateria päiväkodissa

 

Leikit ja puuhat muiden lasten kanssa

Pienen puolella on paljon Leonin ikäisiä lapsia, ja vain muutama Joelin ikäinen. Joel siirtyykin isojen puolelle vielä tämän vuoden puolella. Leonin pienryhmässä on hänen lisäkseen kolme samanikäistä poikaa. Yksi pojista onkin jo tuttu leikkipuistosta, mutta en usko että pojat tunnistavat toisiaan. Leon onkin nyt alussa leikkinyt eniten Joelin ja Joelin samanikäisen ystävän kanssa. Leon on nyt siis päässyt isojen poikien leikkeihin mukaan. Hän leikki myös paljon yhden tytön kanssa, jolla on samanlainen kissapehmolelu kuin Leonilla. Tämä yhdistää heitä ilmeisen paljon, sillä Leon alkaa huutamaan vain ”Kissa, kissa!” tytön nähdessään. Hoitajat kehuivat miten hyvin Leon osaa piirtää ja osaa syldä aivan itse. Joel sai aikoinaan sorminäppäryydestään myös kehuja, ja uskon poikien sormiruokailun vaikuttavan tähän.

 

Rennolla asenteella päiväkotiin

 

On ollut ihana nähdä miten hyvin nämä kaksi viikkoa ovat sujuneet. Vaikka Joelin päiväkodin aloitus sujui aikoinaan aivan samalla kaavalla, en osannut odottaa että Leonin kohdalla kävisi samoin. Pojat kun ovat luonteeltaan kuin yö ja päivä. Odottelen vielä sitä, että Leon hoksaa että päiväkotiin tullaankin joka arkipäivä, ja alkaa siinä vaiheessa vastustelemaan.

 

Miten teillä sujui päiväkodin aloitus?

 

Lue myös: Miten mieheni pärjäsi Leonin kanssa kotona 5 kuukautta?

 

Kaupallinen yhteistyö

Lasten kanssa Radisson Blu Marina Palacen sviitissä – uhka vai mahdollisuus?

Kaupallinen yhteistyö: Radisson Blu Marina Palace

Heinäkuussa koitti poikiemme kesän odotetuin tapahtuma, eli päiväretki Muumimaailmaan. Ajoimme varhain aamulla Helsingistä Naantaliin, ja viihdyimme Muumimaailmassa iltakuuteen asti. Istutimme villit ja väsyneet pojat autoon, ja huristelimme Turkuun. Olimme olleet kaukaa viisaita, ja varanneet huoneen Radisson Blu Marina Palace hotellista, joka on Tripadvisorin mukaan Turun paras hotelli.  Yövyimme viime kesänä samassa hotellissa, joten tiesin miten rentouttava ilta meitä odottaa rankan Muumilaaksopäivän jälkeen. Saimme automme parkkiin hotellin pihaan, ja sisäänkirjautuminen sujui nopeasti. Lisäksi pojat saivat valita aulan isosta aarrearkusta itselleen mieleisen lelun. 4-vuotias Joel otti Frozen rannekeen, ja taaperomme puisen Myyrä-palapelin.

 

Radisson Blu Marina Palacen aulan aarrearkku

Upea kattokruunu ja portaikko

 

Oletin, että yövymme samanlaisessa 22 neliön Superior-huoneessa kuin viime vuonna, jossa oli mahtava näköala Aurajoelle. Kävelimme huoneeseemme Radisson Blu Marina Palacen ylellisen marmorisia käytäviä pitkin, ja yllättäen huoneen numeromme vieressä lukikin ’Suite’. Avasin oven avainkortillamme, ja millainen lukaali oven takana odottikaan! Pojat juoksivat heti kauniisti sisustettuun olohuoneeseen, ja alkoivat kiipeilemään sohvalla katsoakseen ulos ikkunoista. Sviitistä avautui upea näköala Aurajoelle, ja valtavat ikkunat tekivät huoneesta ihanan valoisan. Seuraavaksi pojat huomasivat tuoreen hedelmälautasen pöydällä, joka oli meille tervetulotoivotuksemme hotellilta. Joel alkoi syömään mansikoita, mutta Leon tarrasi heti suklaakonvehtiin ennenkuin ehdin jemmata ne itselleni iltapalaksi.

 

Leon nautiskelee tervetulotoivotuksestaan

 

Joel juoksi heti tarkastamaan löytyykö kylpyhuoneesta kylpyamme. Ja löytyihän sieltä! Upean punaisen design kylpyammeen lisäksi sviitin kylpyhuoneesta löytyi oma sauna. Sauna herätti pojissa jopa enemmän ihastusta kuin kylpyamme, ja lupasimme heille aamusaunan. Sviitimme oli 56 neliötä, ja siinä oli olohuoneen, makuuhuoneen, eteisen ja kylpyhuoneen, ja erillisen vessan lisäksi sauna. Huone oli todella kauniisti sisustettu, ja yksityiskohtiin oli panostettu. Vietimme poikien viimeisen hereilläolo unnin huonetta ihastellen ja leikkien kunnes tuli aika laittaa pojat nukkumaan. Huoneesta löytyi myös Nespresso keitin, jolla sai poikien onneksi tehtyä iltakaakaot.

 

 

Makuuhuoneesta löytyi jättimäinen vuode, jossa pojat kävivät tietysti pomppimassa. Lisäksi huoneessa oli Joelille oma sänky ja Leonille pinnasänky. Nukutimme pojat kahdeksan aikaan. Joel nukahti omaan sänkyynsä, mutta kömpi yöllä meidän väliimme. Nukuimme kolmestaan hyvin suuressa parivuoteessa, ja taaperomme nukkui omassa pinnasängyssään miltei olohuoneen puolella. Leon on tottunut nukkumaan omassa huoneessaan, ja nukkuu aina todella huonosti jos joutuu samaan huoneeseen kanssamme. Huone oli suurien ikkunoidensa ansiosta ihanan valoisa, mutta sen sai yöksi ihan pilkkopimeäksi todella tehokkaiden pimennysverhojen avulla.

 

 

Hotellin alakerroksessa sijaitsee loistava Grill it! ravintola, jossa emme ehtineet tällä vierailulla illallistamaan. Hotellissa oli myös ympäri vuorokauden palveleva huonepalvelu, josta tilaaminen vähän houkutteli kun olimme saaneet pojat nukkumaan. Päätimme sen sijaan laittaa saunan päälle, ja mennä kahdestaan saunomaan Muumimaailman tuskanhiet pois. Ostimme minibaarista saunaoluet, ja ihastelimme saunan näkymiä. Vietimme kahdestaan rauhallisen illan, ja katselimme suuresta taulutelevisiostamme elokuvaa muhkeasta sängystä käsin. Vaikka sviitti lasten kanssa ei ehkä kuulosta ihan parhaalta ajatukselta, se takasi meille ihanan rentouttavan illan poikien nukkuessa.

 

 

Mehuja, smoothieita, erikoiskahveja, ja jopa Virgin Bloody Mary – virvokkeista ei ollut pulaa

 

Nukuimme todella hyvin yön, ja olisin mielelläni nukkunut pidempäänkin. Mutta kun on reissussa kahden pienen ikiliikkujan kanssa, niin turha toivo. Koska olin tutustutunut jo Helsingin Radisson Blu hotellissa heidän Super Breakfast -konseptiinsa, odotin todella paljon aamiaiselta. 4-vuotias Joel vaatii aina, että pääsee itse valitsemaan aamiaisensa. Niinpä vein hänet ensin hakemaan oman ruokansa ja mieheni kokosi Leonille herkkulautasen. Topakka herra pyysi heti kaurapuuroa lakkahillolla. Lisäksi hänen lautaselleen päätyi karjalanpiirakka, pekonia, kananmuna, pari nakkia, juustoa ja suolakurkkuja. Leon söi puuron lisäksi karjalanpiirakka, croisanttia ja tuoreita hedelmiä. Aamiaisella olisi ollut vaikka mitä mehuja, mutta olemme tottuneet juomaan ruokajuomaksi vain vettä tai kauramaitoa. Leon kumosi silti kolme mustikkashottia, ja olisi juonut lisääkin, mutta rajansa kaikella. Jälkiruoaksi pojat saivat silti Muumi-keksejä, joita löytyi erillisestä lasten pöydästä. lapset oli hyvin otettu aamiaisella huomioon, heille löytyi ruokalappuja ja omia astioitakin.

 

Tilauksesta tehty munakas

 

Rakastan syödä aamupalaa ravintoloissa ja hotelleissa, käymme toisinaan Helsingissäkin hotelliaamiaisilla vaikkemme olisi hotellissa yöpyneetkään. Tilasin munakasasemalta itselleni tuoreen munakkaan sipulilla ja paprikalla. Munakas oli aivan täydellisesti paistettu, ja otin sen kylkeen lämminsavustettua lohta, croissantia brien kanssa ja kasviksia. En pidä lainkaan keskeltä vetiseksi jääneistä munakkaista, ja siksi pyydän aina munakkaani ”well done”. Nyt unohdin pyytää, ja munakas oli silti aivan täydellinen. Kirpakka tyrnimarjasmoothie teki myös vaikutuksen, vaikkei se ollutkaan taaperomme mieleen. Aamiaiseni viimeisteli kahvikoneen capuccino ja täydellisen kuohkeat jenkkipannukakut. Lotrasin jälleen kerran oikein kunnolla vaahterasiirapin kanssa, ja pilkoin pannukakkujen kylkeen banaania. Täydellinen lopetus aamiaiselle!

 

Olisipa tällaiset näkymät kotisaunastakin

 

Aamupalan jälkeen tulimme takaisin huoneeseemme, ja pojat katselivat hetken piirrettyjä televisiosta. Koska kello oli vasta puoli kymmenen, ehdimme hyvin lunastamaan lupauksemme pojille, ja kävimme aamusaunassa. Kiireetön aamusauna poikien kanssa kruunasi vierailumme. Kirjauduimme yhdentoista aikaan ulos, ja suuntasimme kävellen Turun Kauppahallia päin. Minulle oli vinkattu, että sieltä saa Turun parhaat sushit. Pojat söivät Kauppahallissa lohikeitot, mieheni sushia ja minä napolilaiseen tapaan leivottua pizzaa. Olipa toimiva konsepti, kun jokainen sai valita mistä syö, olisipa Hietaniemen Kauppahallissakin näin.

 

 

Vaikka me emme juurikaan poistuneet ihanasta sviitistämme, Marina Palace on sijainniltaan aivan loistava. Se on Turun ainoa hotelli, joka sijaitsee aivan Aurajoen varrella, ja vieressä on ihania ravintoloita, kahviloita ja kauppoja. Hotellin alakerrassa on Grill It -ravintola, jossa olisimme illastaneet ellemme olisi syöneet Muumimaailmassa. Hotellilta kävelee muutamassa minuutissa Turun kauppatorille,

 

Kiitos Radisson Blu Marina Palace, nähdään taas ensi kesänä!