Ei lisättyä sokeria – miksi hedelmäsokeri ei aina ole paras vaihtoehto?

Kirjoitin kuun alussa Pirkan Ruispuolukkapuurosta, joka vastoin tuotteen nimeä, sisältää sokeria enemmän kuin ruista. Tuotteen sisältämän omenamehutiivisteen käyttö nostaa tuotteen sokeripitoisuuden melko korkeaksi, ja lopputuloksena puurossa on 12g/100g sokeria. Vertailun vuoksi, merkin toisessa valmispuurossa on sokeria 3,8g/100g. Olin aivan pöyristynyt, että vauvanruoassa saa olla näin paljon sokeria. Etenkin kun Ruispuolukkapuuro kuulostaa paljon terveellisemmältä ja vähemmän sokeriselta kuin Banaani-mustikkapuuro. Yllätyin siksi eri Facebook-ryhmissä herättämääni keskustelua, lähinnä sokerin määrän ja laadun osalta. Osa oli aivan yhtä kauhistunut, että 5 kk ikäisille valmistetaan harhauttavalla nimellä näin sokeripitoista valmispuuroa. Mutta vielä useamman mielestä oli aivan ok, että vauvanruoka sisältää yli 10% sokeria, koska sehän on ”vain hedelmäsokeria”. Siksi ajattelin vähän avata, mitä ”ei lisättyä sokeria” merkintä tarkoittaa, ja miksi hedelmäsokeri ei aina ole se paras vaihtoehto.

Hedelmäsokeri parhaassa muodossaan, suoraan tuoreista hedelmistä

Ei lisättyä sokeria –  siinähän on vain hedelmäsokeria!

Finelin mukaan hedelmäsokerin eli fruktoosin energiapitoisuus on sama kuin sakkaroosin eli tavallisen sokerin. Fruktoosi kuitenkin nostaa verensokeria hitaammin kuin sakkaroosi, eli hedelmäsokeri on siinä mielessä valkoista sokeria parempi vaihtoehto. Hedelmäsokerissa ei tosiaan ole mitään vikaa, kunhan tuon sokerin saa tuoreista hedelmistä ja marjoista. Kun taas hedelmiä keitetään kasaan niin kauan, että jäljelle jää hedelmästä vain sokeri, tuo tiiviste ei ole juurikaan terveellisempää kuin valkoinen sokeri.

Yksi lukija kiteytti problematiikan mainiosti: ”Voin antaa lapselle yhden omenan ja sen sisältämän hedelmäsokerin, tiivisteessä on kuitenkin 100 omenan sokeri, eikä se voi olla lapselle terveellistä. Enhän syöttäisi hänelle sataa omenaakaan.”

YLE kertoi, että Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee sokerin saannin vähentämistä nykyisestä 10 prosentista alle viiteen prosenttiin päivittäisestä energiansaannista, joka tarkoittaa aikuisella noin kuutta teelusikallista sokeria päivässä. On tutkittu että pienet lapset saavat jopa 20 prosenttia päivittäisestä energiasta sokerina. En ihmettele tätä yhtään, kun miettii miten jo pienten vauvojen ruokiin on lisätty valkoiseen sokeriin rinnastettavaa omenamehutiivistettä. Vaikkei antaisi lapsilleen varsinaisia herkkuja, kuten karkkia, keksiä ja jäätelöitä, niin sokeria kertyy ihan huomaamatta ruokavalioon. Enkä nyt edes ajattele tuoreista hedelmistä saatavaa hedelmäsokeria.

Aidosti sokeriton herkku: Vauvan banaaniletut tuoreilla marjoilla ja jugurtilla

Miksi ”ei lisättyä sokeria” on yksi iso huijaus?

Valmistajat saavat sanoa, että tuotteessa ei ole lisättyä sokeria, jos tuote on makeutettu makeutusaineella tai mehutiivisteellä. Useimmiten käytetty tiiviste on rypälemehutiiviste ja omenamehutiiviste. Kuluttajat eivät valmistajien onneksi ajattele mehutiivisteiden olevan sokeria. Valmistajat voivat siis lisätä vauvanruokiin tai mihin tahansa muuhun mehutiivistettä makeuttamiseen, ja silti väittää laillisesti, ettei tuotteessa ole lisättyä sokeria. EY-asetuksessa 1924/2006 sanotaan: ”väite, jonka mukaan elintarvikkeeseen ei ole lisätty sokereita, ja mikä tahansa muu väite, jolla on kuluttajalle oletettavasti sama merkitys, voidaan esittää vain, mikäli tuotteeseen ei ole lisätty mono- tai disakkarideja tai muita elintarvikkeita, joita käytetään niiden makeuttavan vaikutuksen vuoksi.” Eli suomeksi sanottuna, ”ei lisättyä sokeria” väite voidaan esittää vain, jos mehutiivistettä on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin makeuttamiseen. Harvoinpä näin on…

WHO laskee myös hedelmäsokerin lisätyksi sokeriksi, jos se ei tule suoraan käsittelemättömistä hedelmistä.

WHO kuitenkin katsoo suosituksessaan lisätyksi sokeriksi tavallisen sokerin (eli sakkaroosin) ja yksinkertaiset sokerit (kuten fruktoosin ja glukoosin), joita lisätään juomiin tai ruokiin teollisuudessa, ruuanvalmistuksessa tai ruokailija itse lisää. Lisäksi tähän ryhmään lasketaan hunajassa, siirapissa, hedelmämehuissa tai mehutiivisteissä oleva sokeri. Lisätyksi sokeriksi ei lasketa esimerkiksi marjojen tai hedelmien luontaista sokeria. WHO laskee siis myös hedelmäsokerin lisätyksi sokeriksi, silloin kun se ei tule suoraan käsittelemättömistä hedelmistä. Koska nämä asiat on aivan yleisessä tiedossa, ja varsinkin valmistajat nämä takuuvarmasti tiedostavat, en ymmärrä miksi mehutiivisteiden käyttöä saa edelleen kutsua sokerittomaksi vaihtoehdoksi. Harva kuluttaja jaksaa tai muistaa miettiä kaikkien elintarvikelainsäädännön kimurantteja, ja päätyy tahattomasti syöttämään lapsilleen sokeria reilusti yli suositusten. Yhdestä Ruispuolukkapuurosta kun taapero saa jo lähes puolet päivän suositellusta sokeriannoksesta.

Mitä ajatuksia lasten sokerinsaanti teissä herättää?

Lue myös: ”Ruispuolukkapuuro” vauvalle – enemmän sokeria kuin ruisjauhoa ja Miten hedelmät kuuluu puhdistaa; pöpöt ja torjunta-aineet pois