Jälleen vierähti yksi vuosi ohitse! Aika tuntuu menevän vuosi vuodelta nopeammin ja parhaiten ajan kulumisen huomaa lasten kasvamisesta. Olin vuoden alussa vielä Leonin kanssa kotona, ja palasin toukokuussa töihin mieheni jäädessä kotiin. Blogini luetuin postaus liittyikin juuri Leonin päiväkodin aloitukseen. Kokosin yhteen vuoden 2019 parhaat palat, tai siis luetuimmat kirjoitukseni. Vaikka Lastentarvikkeen kanssa yhteistyössä tekemäni postaus JetKids by Stokke lentolaukusta oli toiseksi suosituin, jätin sen pois ettei mene kaupallisen yhteistyön puolelle.

Ensimmäinen päivä päiväkodissa

Ensimmäiset viikot päiväkodissa

Kirjoitin syyskuussa Leonin päiväkodin aloituksesta. Leon oli aloittaessaan 1v 9kk, kun taas hänen isoveljensä oli aloittaessaan jo 2-vuotias.  Leon aloitti samassa päiväkodissa kuin isoveljensä, joka helpotti aloitusta. Päiväkoti ja sen hoitajat olivat siis Leonille jo tuttuja, sillä hän oli usein mukana viemässä ja hakemassa Joelia päiväkodista. Silti Leonin päiväkodin aloitus sujui aivan eri tavalla kuin veljensä, mutta he ovatkin keskenään kaikessa aivan erilaisia.

Miksi laihduin 1. äitiyslomalla ja lihoin toisella?

Kerroin maaliskuussa lihoneeni Leonin äitiyslomalla, vaikka palasin 2 vuotta aiemmin esikoisen syntymän jälkeen vanhoihin mittoihini tekemättä juuri mitään. Päättelin tämän johtuvan kuuden kuukauden täysimetyksestä, ja siitä että vartaloni hoiti tehtävänsä. Mutta imetin myös Leonia kuusi kuukautta, joten jokin toinen syy lihomiseeni täytyi olla.

kesäLoma lasten kanssa

Vietimme heinäkuussa rankan lomamatkan, jonka jälkeen olin toisen loman tarpeessa. Kyseessä oli ensimmäinen rantaloma koko perheen kesken, ja se oli rankempi kuin odotin – sekä fyysisesti että henkisesti. Ennakkoon kammoamani lennot meni loppujen lopuksi todella hyvin, mutta en ollut osannut varautua poikien vilkkauteen. ollut jotenkin silti sisäistänyt mitä poikien vilkkaus tarkottaisi rantalomamme suhteen. Sain heti ensimmäisenä päivänä heittää hyvästit rantatuolissa löhöilylle, tai altaan reunalla istuskelulle. Kuvittelemani pitkät kreikkalaiset illalliset vaihtuivat myös pikaisiin illallisiin, joilla yritän houkutella Joelia takaisin pöytään odottamaan kunnes muutkin ovat syöneet. Ja silti olemme lähdössä helmikuussa kahdeksi viikoksi rantalomalle, en siis ole oppinut vuodessa yhtään mitään!

MAHTAVAA UUTTA VUOTTA!

Vastaus otsikon kysymykseen on: aivan yhtä hyvin kuin minä pärjäsin äitiyslomalla. Miehelleni oli kuopuksen syntymästä asti selvää, että hän jäisi Leonin kanssa kotiin kun palaan töihin. Palasin ensimmäiseltä äitiyslomalta takaisin töihin esikoisemme ollessa vuoden ja muutaman kuukauden. Mieheni jäi tällöin vuorostaan kotiin Joelin kanssa puoleksi vuodeksi, ja uhosi isyysloman päätyttyä olevansa seuraavalla kerralla vuoden. No, työkuviot ja suunnitelmat muuttuivat, eikä hän pystynyt järjestämään vuoden pituista isyyslomaa, vaan jäi keväällä viideksi kuukaudeksi 1,5-vuotiaan Leonin kanssa kotiin kun palasin töihin. Nyt hänen vanhempainvapaansa lähestyy jo loppuaan, ja Leon aloittaa maanantaina samassa päiväkodissa kuin isoveljensä.

Miehelläni ja Leonilla on sujunut viimeiset viisi kuukautta mahtavasti. Koska vietämme aina todella paljon aikaa perheenä, Leon ei missään vaiheessa itkenyt minun perääni tai kiukutellut kun kotiin jäävä vanhempi vaihtui toiseen. Uskon, että Leonista oli ihan hauskaa viettää aikaa isänsä kanssa, joka keksii tietysti aivan eri puuhaa kuin minä. Miehellänikään ei ollut seurassa mitään valittamista. Leon oppii koko ajan jotain uutta, ja toistelee kaikkea mitä hänelle sanoo. Leon on aivan ihanaa seuraa, ja hänen omat luonteenpiirteensä alkavat näkymään jo selkeästi. Hän on iloinen, vallaton vekkuli, joka rakastaa muiden naurattamista ja kuperkeikkoja. Yhdessä elämäni miehet ehtivät koluamaan kaikki Helsingin lasten lempparipaikat Korkeasaaren, HopLopin, ja Sea Lifen mukaanlukien. Arkisen rytmin he kuitenkin rakensivat itselleen läheisen leikkipuiston ohjelman mukaan, ja kävivät välillä onnekseni hakemaan minutkin toimistolta kanssaan lounaalle.

Olen todella iloinen, että mieheni sai myös kokea puolet tästä ainutlaatuisesta taaperovuodesta, vaikka jollain tavalla olin kateellinen kun he jäivät kahdestaan kotiin. Vaikka näen Leonia joka päivä töiden jälkeen, ja viikonloput kokonaan, niin kahdenkeskinen aika hänen kanssaan jää silti melko vähiin. Ja niin vaan isyysloman loppu tekee ilmeisesti tepposensa miestenkin kohdalla, ja miehenikin alkoi jo suremaan elämänsä viimeisen isyysloman loppumista. Hetken aikaa kuulosti siltä, että vauvakuume nostaisi päätään, mutta hän tuli järkiinsä ja totesi, että jossain vaiheessa tämä vaihe tulisi seuraavankin vauvan kanssa eteen. Kun taapero menee päiväkotiin, siinä jotenkin konkretisoituu, että yksi ihana elämänvaihe on ohitse ja seuraava taas edessä.

Lue myös: Isä, millaista miehen mallia sinä näytät?