Lapset ja kasvikset: Miten rohkaista lasta syömään vihanneksia?
Popsi popsi porkkanaa! Välillä helpommin laulettu kuin tehty, etenkin jos talossa asustaa uhmaikäinen nirsoilija kuten meillä. Lapset ja kasvikset eivät aina tunnu kuuluvan yhteen. Meillä vanhemmilla on kuitenkin paljon valtaa tahtomattaankin siihen, miten meidän lapsemme suhtautuvat kasviksiin kasviksiin ja vihanneksiin osana jokapäiväistä ruokavaliota. Ainakin minut on selkeästi kasvatettu (epähuomiossa) niin, että jäätelö, pullat ja mehut ovat tavoiteltavia herkkuja, ja porkkanat, kesäkurpitsa ja etenkin parsakaali ovat niitä pakollisia pahoja. Joudun edelleen muistuttelemaan itseäni syömään kasviksia, siis muutakin kuin kurkkua, tomaattia ja paprikaa leivän päällä. Uskon tekeväni lapsillemme suuren palveluksen kohtelemalla vihanneksia aivan samalla tavalla kuin muitakin ruokia lautasella. Tapoja on monia, tärkeintä on että pystyy luomaan lapsille jo pienestä neutraalin suhtautumisen kasviksiin.
Lapset ja kasvikset yhteen sopii
Kasvikset alkuruokana
Ranskassa on tapana syödä aina alkuruokana vihanneksia – raasteena, salaattina tai vaikkapa höyrytettynä. Lapsetkin saavat eteensä vihanneslautasen ennen varsinaista pääruokaa. Olemme itsekin ottaneet tavaksi tarjota lapsille ennen ruokailua luumutomaatteja, porkkanatikkuja tai kurkkuviipaleita, riippuen siitä mitä käteen osuu. Pojat tulevat nimittäin usein keittiöön norkoilemaan odottaessaan päivällisen valmistumista, ja syövät tällöin mielellään kasviksia nälkäänsä. Olemmekin nyt alkaneet melko systemaattisesti syömään pienen salaatin ruokaa odotellessa pahimpaan nälkään, ja tämä malli on toiminut meillä oikein hyvin.
Ota lapset mukaan keittiöön
Moni vanhempi on huomannut toimivaksi myös sen, että ottaa lapset mukaan pilkkomaan kasviksia, ja he napsivat niitä mielellään suoraan leikkuulaudalta. Parasta ruoanlaitossa on raaka-aineisiin tutustuminen ja niiden maistelu. Miltä kukkakaali maistuu raakana, entäs kun sen paistaa tai keittää? Voit myös ostaa erivärisiä paprikoita tai eri tomaattilajikkeita. Mitä eroa huomaatte niiden maussa? Miksi punainen paprika maistuu makeimmalta? Tämä on loistava tapa syödä alkuruoka jo kun ruokaa laitetaan, ja samalla lisätä koko perheen kasvisten syöntiä.
Kasvisten syömisestä tai syömättä jättämisestä on turha tehdä päivällispöydässä mitään numeroa. Toki lapsilla tulee tiettyihin kehitysvaiheisiin liittyviä vaiheita, jolloin vain tietyn värinen tai muotoinen ruoka kelpaa, mutta muutakin olisi hyvä olla aina tarjolla. Meidänkin ennen täysin kaikkiruokainen sormiruokailija alkoi kolme vuotta täytettyään vieroksumaan useita vanhoja lempiruokiaan, mutta olemme vain sinnikkäästi tarjonneet niitä ja pitäneet linjan, että jos koko perheelle päivälliseksi tehty ruoka ei kelpaa, niin seuraava ateria on vasta iltapala.
Tarjoile kasvikset ylpeydellä piilottelematta
Moni vanhempi vannoo kasvisten piilottamisen nimeen, ja vihanneksia saakin hyvin upotettua erilaisiin smoothieihin, kastikkeisiin, kasvispihveihin ja -lettuihin. En ole itse kasvisten piilottamisen fani, sillä vaikka lapset syövät näin vihanneksia niin he eivät opi syömään niitä. Vihannekset ovat sitä paitsi kauniita, värikkäitä ja näyttäviä juuri sellaisenaan. Lapset tykkäävät tietää mitä syövät, ja varmasti ovat kasviksista enemmän kiinnostuneita sellaisenaan kuin pieneksi silputtuna munakkaan seassa. Toki lisään itsekin aina pastakastikkeeseen porkkana tai kesäkurpitsaa, mutta olisi hyvä hampaidenkin takia syödä välillä kovia vihanneksia sellaisenaan.
Toimi esimerkkinä
Viimeisimpänä ja miltei tärkeimpänä vinkkinä on syödä itse enemmän kasviksia osana jokapäiväistä ruokavaliota tekemättä siitä sen isompaa numeroa. Ihminen oppii loppujen lopuksi matkimalla. Kun syöt itse kasviksia monipuolisesti, lapsesi syövät myös. Ihminen on tapojensa orja, ja jos on tottunut lapsena syömään monipuolisesti, tekee sitä todennäköisesti koko ikänsä.
Miten teillä popsitaan porkkanaa?
Lue myös: Kokkaa lasten kanssa – 5 vinkkiä keittiöön
Tosi hyviä vinkkejä! ? meillä joka ruualla jotain kasviksia.
Kiva kuulla 🙂
Tässä on hyviä vinkkejä ja kaikki sellaisia mitä itsekin harjoitan. Mutta kun ei. Keinot tuntuu olevan vain jemmailu. Tyyppi on toki vielä pieni, 2v, mutta olisihan se ihanaa kun edes joku maistuisi. Avokado ja herneet välillä menee. Turhauttaa kun ruokaa menee aina roskiin, mutta ei niitä opi syömään jos ei ole tarjolla. Vaikka tiedänkin että syömättä jää. Haluan uskoa että ainakin kasvisten näkemiseen tottuminen auttaa pitkällä tähtäimellä, eikä niissä ole sitten isompana mitään ihmeellistä vaan alitajunnassa tietää että niitä kuuluu syödä. Onneksi sentään marjat maistuu.
Joo, hän on tosiaan vielä pieni. Mutta kannattaa tosiaan sinnikkäästi tarjoilla kasviksia ja syödä ne sitten iste jos ei toiselle vielä maistu 🙂