Hae
Nina ja minit

Tue yrittäjää – Ethän vain peruuta varaamaasi aikaa?

Maailmassa on nyt sellainen poikkeustila, johon kukaan yksityishenkilö tai yritys ei varmasti ole osannut varautua. Erityisesti yrittäjät ovat todella ahtaalla, ja pienempien toiminnan jatkuminen on hilkulla. Monessa isommassa yrityksessä alkoivat lomautukset jo pari viikkoa sitten, ja osa pienistä yrittäjistä on laittanut ovensa kiinni. Nyt on hyvä aika osallistua erilaisiin Tue yrittäjää -kampanjoihin, sillä me asiakkaat olemme avainasemassa yritysten jatkuvuuden varmistamisessa. Tässä muutama keino, jolla voit tukea yrittäjiä konkreettisesti.

 

 

Tue yrittäjää jos haluat jatkossakin hänen palveluitaan

Olen käynyt vuosia samassa kauneushoitolassa laittamassa ripset ja kulmakarvat kuntoon. Minulla on aika aina 3-4 viikon välein, ja tänään minulla olisi ollut aika varattuna. Niinpä maksoin eilen ripsihuollon ja laitoin kosmetologilleni viestiä, että maksoin varaamani ajan, mutta aikani voi perua. Miksi maksan ajasta, jota en käytä? Haluan olla omalta osaltani varmistamassa, että pääsen jatkossakin laittamaan ripseni vakiopaikkaani. samalla varasin seuraavan ajan 4 viikon päähän, vaikken usko, että tulen käyttämään sitäkään aikaa. Nyt on hyvä aika pysyä kotona, mutta jos haluat taata että lempikampaajasi laittaa hiuksesi koronakriisin loputtua, kannattaa maksaa perumasi aika. Ei ole sinun syysi, ettet pääse käyttämään varaamaasi aikaa, muttei sen pitäisi myöskään ajaan yrittäjää konkurssiin. Jos me asiakkaat emme käytä kosmetologien, kampaajien, hierojien ja muiden palveluammattilaisten palveluita, heidän tulovirtansa tyrehtyy näin vaikeina aikoina kokonaan.  Pysy siis kotona, maksa perumasi aika ja varaa vielä seuraavakin.

 

 

Toinen hyvä tapa tukea palveluammattilaisia, on ostaa lahjakortti. Ostin eilen vakiohierojalleni itselleni 100€ lahjakortin, joka on vuoden voimassa. Ostin lahjakortin Timman kautta. Timmalla on nyt vaikean ajan takuu, joka takaa sen että jos yritys, jonka palveluihin ostit lahjakortin lopettaa toimintansa, saat käyttää lahjakortin arvon johonkin muuhun palveluun. Osta siis itsellesi lahjakortteja parempia aikoja odotellessa. Ja lahjakortit ovat sosiaalisen eristäytymisen aikana oiva lahja, sillä sen voi lähettää virtuaalisena lahjansaajalle.

 

Syö ulkona käymättä ulkona syömässä

Ravintolat on nyt suljettu toukokuun loppuun asti, mutta voit silti syödä ravintoloissa. Yksi tapa on tilata Woltin, Foodoran tai muun kuljetuspalvelun kautta. Moni ravintola on aloittanut myös oman kuljetuksen tietyille alueille, tai myy ravintolasta mukaan lounasta ja illallista. Mieti mitä lähialueen ravintoloita tulisit kaipaamaan, jos niitä ei enää olisi ja hae mahdollisuuksien mukaan heiltä ruokaa kotiisi. Moni ravintola ilmoittaa nyt omilla verkko- tai FB-sivuillaan poikkeusjärjestyistä, ja ovat kiitollisia jokaisesta asiakkaasta. Me ajoimme yksi ilta keskustaan ostamaan lempijäätelöpaikastamme kotiin 2 litraa jäätelöä, vaikkemme jäätelöä tarvitsekaan. Olisi todella sääli, jos emme enää ensi kesänä voisi käydä siellä herkuttelemassa!

 

 

voimia kaikille yrittäjille!

 

Lue myös Roosan blogista: Näin tuet ilmaiseksi vaikuttajaa rahallisesti

 

Lasten kanssa ravintolassa – Saako lapsi näkyä ja kuulua?

Lasten on hyvä oppia miten miten ravintolassa asioidaan ja miten muille suodaan ruokarauha. Moni vanhempi tuntuu kuitenkin arastelevan etenkin pienten lasten viemistä ravintolaan, ja ymmärrän kyllä miksi. Olen saanut muiden kokemuksista käsityksen, että suomalaiset eivät ole erityisen onnellisia, jos ravintolassa viereen istuutuu lapsiperhe. Me käymme usein lasten kanssa ravintolassa syömässä, ja 2- ja 4-vuotiaat melkoisen vilkkaat poikamme kulkevat aina mukanamme. He ovat pienestä pitäen tottuneet käymään ulkona syömässä, mutta se ei tarkoita että he istuisivat hiljaa paikoillaan ja odottaisivat kärsivällisesti ruokaansa. Emme ihme kyllä ole koskaan saaneet osaksemme pahoja katseita tai kokeneet minkäänlaista asenneongelmaa ravintoloiden henkilökunnalta tai muilta asiakkailta. Valitsen silti aina automaattisesti mahdollisimman syrjäisen pöydän varmuuden vuoksi.

 

Vaikka moni tuntuu haluavan hiljaisen, rauhallisen ja tottelevaisen lapsen, moniko haluaa loppupeleissä kasvattaa sellaisen aikuisen?

 

 

Miksi lasten pitäisi olla hiljaa ravintolassa

Suomessa tunnutaan arvostavan lapsissa rauhallisuutta ja hiljaisuutta. Mutta vaikka moni tuntuu haluavan hiljaisen, rauhallisen ja tottelevaisen lapsen, moniko haluaa loppupeleissä kasvattaa sellaisen aikuisen? Miksi lasten pitäisi olla hiljaa ja näkymättömiä ravintolassa tai muillakaan julkisilla paikoilla? Eiväthän aikuisetkaan ole, eikä kukaan niin oletakaan. Siksi annan lastemme ilmaista itseään ja tutkia ympäristöään, kunhan he pitävät desibelit kohtuullisina eivätkä häiritse muita ottamalla heihin itse kontaktia tai riehumalla. Meitä ei haittaa jos muut asiakkaat ovat sitä mieltä, että meidän pitäisi syödä kotona, vain koska lapsemme käyttäytyvät ravintolassa kuin lapset. Moni tyrkkää lapselleen padin käteen kanssaruokailijoiden paheksunnan pelossa, mutta me emme halua tehdä niin. Meistä lapset saavat näkyä ja vähän kuuluakin. Osa ravintolassa käyntiä on ruoan odottelu, ja haluamme että lapset oppivat myös odottamaan. Me toki yritämme keksiä lapsille muita virikkeitä – luemme yhdessä ruokalistaa, piirtelemme ja tutkimme ravintolaa.

 

 

sormiruokailijan kanssa ravintolassa

Kun kävimme lasten kanssa ravintolassa ensimmäisiä kertoja heidän juuri aloitettuaan sormiruokailijan uransa, sotku oli melkoinen. Meillä oli usein omat eväät mukana, joita tultiin sitten levittelemään pöydälle ja lattialle. Koska käymme mielellämme ulkona syömässä, emme antaneet pienten tahmatassujen kuitenkaan estää ravintolassa käyntiä. Pidin vain huolen, että siivosin poikien sotkut lähtiessämme. Kannoin aina mukana wet wipes -puhdistusliinoja, ja poimin hysteerisenä ruokaa lattialta sitä mukaa kun sitä tippui. Onneksi ravintoloissa toivotetaan nykyään sotkuisatkin asiakkaat tervetulleeksi, ja monessa paikassa lapset ovat alkaneet saamaan positiivista huomiota henkilökunnalta. Kunhan vain tämän saman rennon asenteen saisi tartutettua meihin vanhempiin!

 

Miten teidän ravintolakäyntinne ovat sujuneet?

 

Lue myös: Säännöllinen ateriarytmi – arjen pelastus vai ahdistus?