Hae
Nina ja minit

Lomamäen lemmikkipuisto Inkoossa

 

 

Suloiset kettukaverukset Kimi ja Mariah

 

Vapaana tepastelevat kalkkunat puolestaan yrittivät ottaa meihin innokkaasti lähikontaktia, ja Joel oli aivan kauhuissaan. Meitä oli varoiteltu, että isoin kalkkuna on todella kovaääninen, mutta kiltti. Joel on todella eläinrakas, ja aina silittelemässä kaikkia näkemiään eläimiä. Joelilla jäi ehkä kuitenkin kalkkunasta jonkinlainen trauma sillä kun kysyin kotona mikä oli kivoin eläimistä, hän vastasi vain: ”Mama, minä en tykkää kalkkunasta!”

 

”Mama, minä en tykkää kalkkunasta!”

Myös tilan monia eri lintuja sai ruokkia, ja saimmekin oman siemenkupin mukaamme kierrokselle. Joel pääsi silittelemään kanoja, kilpikonnaa, aasia, vuohia, ja hurmaavia poneja. Joel uskaltautui myös silittämään käärmettä, vaikka itse kieltäydyin kunniasta. Jo mainitsemieni kavereiden lisäksi puistossa saattoi tavata myös pesukarhuja, frettejä, poroja, alpakoita, possuja, piikkisian, mangusteja, viiriäisiä ja papukaijoja. Lisäksi tilalla asustelee ainakin kolme ystävällistä koiraa, joita kaikkia saa silittää. Lomamäen lemmikit ja heidän nimensä löydät Lemmikkipuiston sivuilta.

 

 

Alpakat piilottelevat poron sarvien välissä

 

Joel viihtyi myös hyvin lasten leikkipaikalla, jossa oli trampoliini, iso pomppulinna, hiekkalaatikko ja pari muuta härveliä.  Lomamäellä on Kirnu-niminen kahvila, josta löytyy 10 0000 vuotta vanha hiidenkirnu. Kahvilassa on tarjolla oikeastaan vain kahvia, jäätelöä ja jotain pientä purtavaa, mutta omat eväät saa ja kannattaa ottaa mukaan. Joel sai jäätelön, ja se on hänelle usein tärkeintä retkillämme. Vieläkin kun mainitsen maauimalan, hän muistelee vain saamaansa mansikkajäätelöä…

 

 

Suosittelen Lomamäen lemmikkipuistoa jos vielä etsitte jotain kivaa puuhaa kesälomalle! Puisto on auki elokuuhun asti ke-su. Sisäänpääsy maksoi 15 € yli 3-vuotiailta, ja kuuden hengen perhelippu 50 €. Erityisen kivaa oli, miten lähelle eläimiä pääsee, sillä samalla voi opettaa pienille ihmisille eläinten käsittelyä ja kunnioittamista. Kaikesta näkee miten hyvin eläimistä pidetään huolta, ja ne ovat lemmikkipuiston omistajien lemmikkejä. Tällaisessa paikassa on ilo käydä!

 

Onko Lomamäen Lemmikkipuisto jo tuttu?

 

Lue myös: Päiväretki Vallisaareen vesibussilla

 

Lapsiperheen kesän pelastus – Leikkipuistot

En ollut kuullutkaan leikkipuistoista, ennen kuin esikoisemme oli jo puolivuotias. Tiesin, että alle 200 m päässä talostamme sijaitsee leikkipuisto, mutta ei tullut mieleenkään, että meillä voisi olla tuohon aidattuun taloon jotain asiaa. Menimme ensimmäistä kertaa leikkipuistoon maksuttomaan värikylpyyn kun Joel oli 8 kuukauden ikäinen. Olin ihan yllättynyt, miten kivat sisätilat meidän läheisessä leikkipuistossa on. Vauvojen värikylpy järjestettiin isossa salissa, jossa oli 15 vauvaa vanhempineen. Värikylvyn väri oli sillä kertaa vihreä, ja Joel pääsi maalaamaan avokadolla, hernemuussilla ja jostain syystä myös puolukoilla. Kävimme myös kuopuksemme kanssa hänen vauvavuotenaan värikylvyssä, mutta pieni sormiruokailijamme keskittyi vain syömään jäisiä mustikoita ja mustikkakiisseliä, joilla oli tarkoitus maalata.

 

 

Vierailin kummankin pojan kanssa viikottain leikkipuistossamme, jossa on myös todella siistit sisätilat leluineen. Siellä järjestettiin joka torstai vauvatreffit, ja Leon viihtyi sisällä ryömimässä ja leikkimässä ihan erilaisilla leluilla kuin mitä kotoa löytyi. Kun mieheni oli Joelin kanssa viisi kuukautta kotosalla Joelin täyttäessä vuoden, he kävivät melkein joka päivä yhdessä leikkipuistossa. He leikkivät koko aamupäivän leikkipuistossa, ja tapasivat uusia kavereita. Mieheni oli niin tottunut leikkipuistoarkeen, että kaipaili sinne vielä työelämään palattuaan. Itse en käynyt Joelin kanssa näin usein, joten kyselin häneltä miksi hän jaksoi käydä leikkipuistossa miltei joka päivä. Mieheni tykkäsi leikkipuistojen yhteisöllisyydestä ja siitä, että oli päivittäin muita lapsen kanssa kotona olevia vanhempia. Jos olisi istunut kaksin kotona yksivuotiaan kanssa, olisi helposti voinut erakoitua. Uskon, että leikkipuistoarki valmisti Joelia myös mieheni töihinpaluun aikaan alkavaan päiväkotiarkeen. Joel oli jo tottunut leikkimään toisten lasten kanssa, ja noudattamaan puiston sääntöjä, eikä hänellä ollut mitään ongelmia päiväkodin aloituksen suhteen. Nyt kun mieheni on Leonin kanssa kesän kotona, he ovat viettäneet leikkipuistossa paljon aikaa Joelin ollessa päiväkodissa.

 

 

Olemme käyneet poikien kanssa viikonloppuisin leikkimässä leikkipuistossa, ja talvella laskeneet pulkalla yllä näkyvää kukkulaa alas.  Joelin päiväkoti on heinäkuun taas kiinni,  ja aiomme varmaan taas hengailla kesäisessä leikkipuistossa kun olemme Helsingissä  Näin saamme Joelin lomapäiviin myös mukavan rytmin, joka mukailee päiväkodin rytmiä. Joel ja Leon saavat myös leikkiä uusien kavereiden kanssa päivittäin, ja meidän leikkipuistossamme on vaikka mitä hauskaa puuhaa pienille seikkailijoille. 1,5-vuotia Leon on leikkinyt hiekkalaatikolla, laskenut liukumäkeä, ajelellut pyörillä, pelannut koripalloa ja vedellyt kottikärryillä ympäri aidattua leikkipuistoa. Kivoimpia ovat ne päivät, kun leikkipuiston pihalle tuodaan suuri vesiallas, jossa saa läträtä ihan ilman rajoja. Leon tulee usein iso hymy naamaltaan vesileikeistä, vaatteet aivan litimärkinä. Nyt mieheni on sentään oppinut riisumaan häneltä kengät ennen vesileikkeihin menoa.

Vesileikit! Kotona ei voi ihan tässä mittakaavassa läträillä

Lähileikkipuistomme on monella tapaa lapsiperheen kesän pelastus, mutta puistoruokailu vie kyllä voiton kaikesta. On ihanaa, kun miehen ei tarvitse isyyslomalla miettiä mitä taaperomme syö lounaaksi. He menevät yleensä kymmenen aikaan leikkipuistoon, ja Leon syö puolenpäivän aikaan lounaan puistossa. Tätähän on ulkomaita myöten hämmästelty: ilmainen, maistuva ateria jokaiselle alle 16-vuotiaalle koko kesän! Leonille maistuu puistoruoka niin hyvin, että melkein voisin loukkaantua. Ensimmäisenä päivänä lounaaksi oli jotain kasvissosekeittoa, ja mieheni ajattelin että joutuu sittenkin vielä kokkaamaan kotona. Vielä mitä, herrahan veteli koko lautasellisen ja pyysi viel lisää.  Vaikka Leon hyvin syökin kotona, niin ei meillä keitot kyllä koskaan ole saaneet näin hyvää vastaanottoa. Tähän asti ehdoton suosikki on ollut kalakeitto.

 

Kalakeitto raittiissa ulkoilmassa, herran itse valitsemassa miljöössä

Leikkipuistot on kyllä ihan mahtavia paikkoja. Tulemme varmasti viihtymään lähipuistossamme vielä monta leppoisaa vuotta.

 

Onko teidän lähellänne leikkipuistoa? Onko tullut käytyä?