Hae
Nina ja minit

Kaksi aivan erilaista raskauttani

 

Lapsettomana, hyvävointisena odottajana ehdin myös huolehtimaan itsestäni. Kävin kahdeksannelle kuulle asti salilla, ja aloitin kuudennen raskauskuukauden kohdalla minulle laaditun raskausajan saliohjelman. Kävelin myös päivittäin, ja tunsin olevani elämäni kunnossa. Ehdin hyvin valmistelemaan kotia pikkuisen tuloon, ja energiaa riitti vaikka mihin. Loppuraskaudessa aloin puolestaan kauhulla odottamaan kivuliaita harjoitussupistuksia, ja kuuman kesän turvottamia nilkkoja. Yllätyksekseni näitäkään ei kuulunut, ja ensimmäiset supistukset johtivat pojan syntymään. Selvisin ensimmäisestä raskaudestani siis ilman mitään perinteisiä raskausrasitteita, vastoin ennakkodotuksiani ja lukemaani.

 

 

 

Odottaessani esikoistani vuonna 2015, 7. kuulla. Kuva: Nina Dodd

 

Toinen raskauteni oli siinä mielessä myös helppo, sillä selvisin ilman aamupahoinvointia, turvotuksia tai liitoskipuja. Mutta huomasin, että olin Leonia odottaessani paljon huonommassa kunnossa fyysisesti kuin odottaessani esikoista. En ehtinyt salille tai edes kävelylle samalla tavalla kuin esikoistamme odottaessani, sillä töiden jälkeen leikin mielummin Joelin kanssa kuin hengailin yksin salilla. Oloni oli ajoittain todella tukala, ja maha kasvoi paljon suuremmaksi kuin esikoista odottaessani. Jouduin myös sokerirasituskokeeseen, toisin kuin Joelin kanssa. Yhteisen kesälomamatkamme jälkeen olin aivan varma, että joudun tällä kertaa jäämään töistä aiemmin äitiyslomalle järkyttävien lonkkakipujeni takia. Kivut loppuivat onneksi pian Joelin palatessa kesälomalta päiväkotiin, ja jatkoin töissä äitiysloman alkuun asti.

 

Minä odottaessani kuopustamme 7. kuulla. Kuva: Riku Nikkilä

 

Uskon ensimmäisen raskauteni olleen niin helppo toiseen verrattuna, koska ehdin ja pystyin harrastamaan liikuntaa koko raskauden ajan. Mitkä kaikki seikat olivat eri tavalla odottaessani kuopusta?

  1. Unen määrä – Odottaessani esikoista sain nukkua ihan niin paljon kuin huvitti, ihan koska vaan halusin. Taaperon äitinä olin jo kärsinyt aikataulutetummasta uniajasta pari vuotta, enkä siis saanut mahdollisuutta nukkua päikkäreitä.
  2. Liikunnan määrä – Esikoista odottaessani olin hyvässä fyysisessä kunnossa jo ennen raskautta, ja jatkoin liikuntaa koko raskausajan. Kuopusta odottaessani kävin salilla ehkä kerran viikossa, ja kävelytkään eivät oikein onnistuneet taaperon kanssa, joka ei malta istua rattaissa.
  3. Imetys – Imetin esikoistamme viidennelle raskauskuulle asti. Joel lopetti ihan itsekseen rinnalla käymisen ollessaan kolme kuukautta vaille 2-vuotias. Imetys ei kuitenkaan aiheuttanut minulle mitään ylimääräisiä supistuksia, ja vähän toivoin pääseväni tandemi-imettäjäksi.
  4. Taaperon perässä pysyminen: En joutunut esikoista odottaessani kyykkimään koko ajan, juoksemaan taaperon perässä ja toisinaan jopa kantamaan 12-kiloista taaperoa. Huomasin, että alaselkäni kipeytyi todella nopeasti ja lonkkiini sattui.

 

Haikeudella katson kun pieni Leon kasvaa kasvamistaan, ja vauvavuosikin on muisto enää. Olemme mieheni kanssa kuitenkin kumpikin sitä mieltä, että kaksi lasta on meille täydellinen lapsiluku. Ja en edes halua tietää millainen kolmas raskauteni olisi, kun nyt olen varmasti vielä huonommassa fyysisessä kunnossa kuin kuopusta odottaessani.

 

Oliko raskaus elämäsi parasta aikaa?

 

4 kommenttia

  1. Pp kirjoitti:

    No ei ole ollut 😀 Olin elämäni kunnossa ennen raskautta.. Kärsin ensin 4kk pahasta raskauspahoinvoinnista ja kun siitä vihdoin pääsin, alkoi tulla ennenaikaisia supistuksia, joiden takia meni kaikki vähänkään rasittavampi liikunta ja työ kieltoon. Nyt viimeisiä viikkoja menossa ja alkaa olla tosi tukala olo, koska vatsa on ihan valtava. Herään öisin tunnin välein vaihtamaan asentoa ja saatan siinä valvoakin sitten muutaman tunnin. _Onneksi_ pystyy nukkumaan päivällä. Sain myös raskausajan anemian ja migreenikin puhkesi tähän oloa helpottamaan. Jos joku vielä kerran toivottaa onnellista odotusta tai kehottaa nauttimaan raskausajasta, niin varmaan räjähdän 😀 Vauvalla tuntuu kuitenkin olevan kaikki hyvin ja se on ehdottomasti pääasia. Mutta meidän lapsiluku on kyllä tämän jälkeen täys.

    • sormetsuuhun kirjoitti:

      Voi ei, harvalla on noin hurjaa! Onneksi olet jo ihan loppusuoralla, kohta se on ohi ja pääset nauttimaan vauvavuodesta 🙂

  2. Nina kirjoitti:

    Raskaus sujui erittäin hyvin. Mitenhän käy seuraavan? ?? toi kuva sinusta on mieletön!

    Voitko tehdä postauksen siitä keitä seuraat igessä/lempi blogit!

    • sormetsuuhun kirjoitti:

      Sitä ei koskaan tiedä 😀 Kiitos, olin kyllä ihan tyytyväinen että kävin esikoista odottaessani otattamassa kunnon mahakuvat. Seuraan IG:ssä varmaan kahtatuhatta, mutta lempiblogeista voisin kyll kirjoitella, kiitos taas ideasta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *