Hae
Nina ja minit

Äitiysvapaa on ohitse ja töihinpaluu odottaa, mutta kuinka kauan?

Me saamme täällä Suomessa nauttia monen muun maan äidin näkökulmasta mielettömän pitkästä äitysvapaasta. Ja siihen päälle vieläkin pidemmästä hoitovapaasta. Leon täytti juuri yhdeksän kuukautta, ja yksi vaihe elämästämme päättyi jälleen. Kymmenen kuukauden pituinen äitiysvapaani loppui eilen, ja töihinpaluu odottaa, mutta saakin odottaa. Siirryin nimittäin äitiysvapaalta hoitovapaalle toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi. Toki työnantajani haluaisi tietää koska olen palaamassa toimistolle, ja yritämme siksi päättää Leonin hoitojärjestelyistä mahdollisimman pian.

 

Uskon Leonin olevan viimeinen vauvamme, ja olisin mielelläni kotona hänen kanssaan  pitkään.

 

Elämme ihanassa maassa, kun äidit voivat (ainakin teoriassa) itse vaikuttaa siihen milloin palaavat takaisin töihin. Jenkeissä asuva konsulttiystäväni tietää, että kun hän jää vauvan syntyessä kotiin vauvan kanssa, niin miehen pitää pystyä elättämään perhe täysin koko hänen äitiyslomansa ajan. Ja heidän yrityksessään saa palkallista äitiyslomaa jopa kolme kuukautta, joka on paljon enemmän kuin monessa muussa työpaikassa. Ei voi olla kuin onnellinen saadessaan viettää aikaa kotona aivan rauhassa vauvan kanssa ainakin sen yhdeksän kuukauden verran.

Leon kolmen kuukauden ikäisenä <3

Palasin ensimmäiseltä äitiyslomalta takaisin töihin esikoisemme ollessa vuoden ja muutaman kuukauden. Mieheni jäi tällöin vuorostaan kotiin Joelin kanssa puoleksi vuodeksi. Tämän jälkeen meillä oli yksityisen lastenhoitofirman kautta hoitorinki neljän kuukauden ajan. Joel viihtyi tutun hoitajan ja toisen pojan kanssa todella hyvin, ja aloitti lopulta päiväkodin ollessaan 2-vuotias. Päiväkodin aloitus meni meillä paremmin kuin osasin edes odottaa, eikä Joel edes itkenyt kertaakaan. Siksi ajattelimme, että olisi mahtavaa, jos myös Leon voisi aloittaa päiväkodin saman ikäisenä. Toisaalta, uskon Leonin olevan viimeinen vauvamme ja siksi olisin mielelläni kotona hänen kanssaan mahdollisimman pitkään. Tiedän myös, että päiväkodissa Leonin päivät olisivat täynnä toimintaa, hauskoja hetkiä ja uusia ystäviä. Joel on käynyt vuoden päiväkodissa, eikä ole kertaakaan sanonut ettei hän haluaisi mennä. Kesälomalla hänellä oli jopa ikävä päiväkotiin, ja etenkin hänen lempihoitajaansa.

Kukapa ei tämän herran kanssa kotona viihtyisi

 

Leon on nyt vasta yhdeksän kuukautta, ja yritämme tässä juuri miettiä, miten saamme hänet pidettyä kotona mahdollisimman pitkään. Päiväkotipaikkojakaan kun ei ole tarjolla joka kuukausi, vaan elokuussa aloitus onnistuisi varmiten. Jos Leon aloittaisi päiväkodin vuoden päästä elokuussa, hän olisi siis kolme kuukautta vaille 2-vuotias. Mielestäni tämä kuulostaa ihan sopivalta iältä aloittaa samassa päiväkodissa isoveljen kanssa. Mieheni voisi olla tällöin Leonin kanssa kotona ainakin kesäkuukaudet. Mutta tämä tarkoittaisi, että palaan työkoneen ääreen jo toukokuussa. Kuulostaa kovin hurjalta, vaikka onhan toukokuuhun aikaa yhdeksän kuukautta, täysin sama aika mitä Leon on ollut maailmassa. Olen nauttinut Leonin vauvavuodesta suunnattoman paljon, ja olen mielelläni vielä hänen kanssaan kotosalla toiset yhdeksän kuukautta. Nautin myös työstäni, enkä olisi koskaan uskonut pysyväni aivan vapaaehtoisesti pois töistä näin kauaa. Työuraa minulla tosin on edessä toooodella monta vuotta senkin jälkeen kun pojat ovat jo muuttaneet kotoa. Apua mikä ajatus!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *