Viikonloppu lapsen kertomana: Katsottiin Ryhmä Hauta ja syötiin karkkia
Pyrimme viikonloppuisin tekemään kaikkea kivaa yhdessä perheenä, ja emme yleensä siksi sovi viikonlopuille mitään menoja. Viime viikonloppu oli myös melko vilkas, ja nautimme kivasta syyssäästä. Joelin valikoiva muisti oli kuitenkin tiivistänyt koko viikonloppumme yhteen lauseeseen: ”Me katsottiin Ryhmä Hauta ja syötiin karkkia.” Tämä oli nimittäin se vastaus, jonka Joel antoi omalle hoitajalleen päiväkodissa, kun hän kysyi miten Joelin viikonloppu oli mennyt. Alapa siinä sitten selittelemään, että Joel ei todellakaan syö kolmevuotiaana karkkia, emmekä anna hänen edes katsoa yhtä jaksoa enempää kerrallaan edes Ryhmä Hauta.
Sunnuntaina rakensimme aamun yhdessä junarataa, ja näpertelin pojille lounaaksi tortellineja. Lähdimme iltapäivällä Linnanmäelle pyörähtämään. Joel voitti ongintapelissä itselleen räikeän pinkin nallen, jota hän kantoi ylpeänä ympäriinsä. Lisäksi mieheni voitti hänelle derbystä jälleen uuden yksisarvisen minipehmolelun. Joel oli niin kiltti, että lahjoitti sen Leonille. Annoin Joelille pari lauantaina ostamaani Muumi Xylitol -pastillia, ja hän oli innoissaan tulkinnut ne karkeiksi. Ilmeisesti tämä oli koko Linnanmäkireissun paras hetki, paljon parempi kuin joku jokapäiväinen derbyvoitto. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä Leonille jäi viikonlopusta mieleen.
Miten kolmevuotias viiperomme onnistui tiivistämään koko viikonloppumme tuohon yhteen, melko harhaanjohtavaan mutta totuuden mukaiseen lauseeseen? Itse olisin ehkä tiivistänyt sen täysin yllätyksettömästi: ”Kävimme Korkesaaressa, Lentokonemuseossa ja Linnanmäellä!” Mutta tästä sen taas huomaa, etteivät lapset tarvitse sen kummempaa ohjelmaa. Taidammekin ensi viikonlopun viettää kotona televisiota katsellen ja karkkeja mussuttaen.