Hae
Nina ja minit

Raparperijuustokakku mansikoilla ja valkosuklaalla

Raparperikausi lähestyy hurjaa vauhtia. Sain viime kesänä äidiltäni raparperia, eikä perinteinen raparperipiirakka houkutellut yhtään. Niinpä loin tämän raperparimansikkajuustokakun, jossa on myös valkosuklaata taittamassa raparperin kirpeyttä.  Rakastan erilaisia juustokakkuja, eikä raparperijuustokakku tee sääntöön poikkeusta. Muistathan tehdä kakun ajoissa, sillä sen pitää antaa olla yön yli jääkaapissa.

Raparperijuustokakku mansikoilla ja valkosuklaalla (8 hengelle)

 

 

Pohja
– 150g Digestive-keksejä (10 kpl)
– 50g voita

 

Raparperimansikkahilloke
– n. 7 raparperin vartta (800 g)
– 150 g mansikoita pilkottuna
– 0,5 dl sokeria
– 1 dl hyytelösokeria
– 1 rkl voita

 

Valkosuklaatäyte
– 2 dl kuohukermaa
– 200g maustamatonta Philadelpia-tuorejuustoa
– 200g valkosuklaata
– 1tl vaniljasokeria tai 0,5 tl vanilja-aromia
– 3 liivatelehteä
– 0,2 dl vettä

 

Vaiheet

1. Hienonna keksit hienoksi ja sulata voi. Yhdistä keksimuru ja voisula, ja painele seos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle tiiviisti. Laita pohja jääkaappiin siksi aikaa kun teet hillokkeen ja täytteen.

2. Pese, kuori ja pilko raparperit pieneksi. Sulata 1 rkl voita kattilassa, lisää pilkotut raparperipalat ja sokerit. Keitä niin kauan, että raparperit pehmenevät jonkin verran, noin 15 min. Varo ettei seos mene vetiseksi, jos niin käy niin siivilöi neste pois. Anna hillokkeen jäähtyä hieman, ja kaada kuutioidut mansikat sekaan. Anna seoksen jäähtyä kokonaan ja tasoittele se keksipohjan päälle. Laita vuoka takaisin jääkaappiin.
3. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen, ja sulata sillä aikaa paloiteltu valkosuklaa vesihauteessa.

4. Vatkaa kuohukerma vaahdoksi. Lisää kerman sekaan tuorejuusto, vaniljasokeri, ja jäähtynyt, sulatettu valkosuklaa. Sekoita.
5. Keitä vesitilkka kattilassa ja lisää joukkoon liotetut, puristellut liivatteet. Kaada liivateseos täytteen joukkoon tasaisena nauhana, ja sekoita täyteseos tasaiseksi.
6. Leikkaa mansikoista siivuja, ja tue ne pystyyn irtovuoan reunoille. Kaada varovasti täyte raperperimansikkahillokkeen päälle ja laita jääkaappiin hyytymään yön yli, kuitenkin vähintään kuudeksi tunniksi.
7. Irroita kakku vuoan reunoista kiertäen voiveitsellä reunaa ympäri. Irrota irtovuoan reunat ja koristele kakku haluamallasi tavalla.

 

 

Hauskoja kakkukestejä!

 

Leivo myös: Mustikkamuffinssit valkosuklaasydämellä

 

Ei lisättyä sokeria – miksi hedelmäsokeri ei aina ole paras vaihtoehto?

Kirjoitin kuun alussa Pirkan Ruispuolukkapuurosta, joka vastoin tuotteen nimeä, sisältää sokeria enemmän kuin ruista. Tuotteen sisältämän omenamehutiivisteen käyttö nostaa tuotteen sokeripitoisuuden melko korkeaksi, ja lopputuloksena puurossa on 12g/100g sokeria. Vertailun vuoksi, merkin toisessa valmispuurossa on sokeria 3,8g/100g. Olin aivan pöyristynyt, että vauvanruoassa saa olla näin paljon sokeria. Etenkin kun Ruispuolukkapuuro kuulostaa paljon terveellisemmältä ja vähemmän sokeriselta kuin Banaani-mustikkapuuro. Yllätyin siksi eri Facebook-ryhmissä herättämääni keskustelua, lähinnä sokerin määrän ja laadun osalta. Osa oli aivan yhtä kauhistunut, että 5 kk ikäisille valmistetaan harhauttavalla nimellä näin sokeripitoista valmispuuroa. Mutta vielä useamman mielestä oli aivan ok, että vauvanruoka sisältää yli 10% sokeria, koska sehän on ”vain hedelmäsokeria”. Siksi ajattelin vähän avata, mitä ”ei lisättyä sokeria” merkintä tarkoittaa, ja miksi hedelmäsokeri ei aina ole se paras vaihtoehto.

 

Hedelmäsokeri parhaassa muodossaan, suoraan tuoreista hedelmistä

 

Ei lisättyä sokeria –  siinähän on vain hedelmäsokeria!

 

Finelin mukaan hedelmäsokerin eli fruktoosin energiapitoisuus on sama kuin sakkaroosin eli tavallisen sokerin. Fruktoosi kuitenkin nostaa verensokeria hitaammin kuin sakkaroosi, eli hedelmäsokeri on siinä mielessä valkoista sokeria parempi vaihtoehto. Hedelmäsokerissa ei tosiaan ole mitään vikaa, kunhan tuon sokerin saa tuoreista hedelmistä ja marjoista. Kun taas hedelmiä keitetään kasaan niin kauan, että jäljelle jää hedelmästä vain sokeri, tuo tiiviste ei ole juurikaan terveellisempää kuin valkoinen sokeri.

 

Yksi lukija kiteytti problematiikan mainiosti: ”Voin antaa lapselle yhden omenan ja sen sisältämän hedelmäsokerin, tiivisteessä on kuitenkin 100 omenan sokeri, eikä se voi olla lapselle terveellistä. Enhän syöttäisi hänelle sataa omenaakaan.”

 

YLE kertoi, että Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee sokerin saannin vähentämistä nykyisestä 10 prosentista alle viiteen prosenttiin päivittäisestä energiansaannista, joka tarkoittaa aikuisella noin kuutta teelusikallista sokeria päivässä. On tutkittu että pienet lapset saavat jopa 20 prosenttia päivittäisestä energiasta sokerina. En ihmettele tätä yhtään, kun miettii miten jo pienten vauvojen ruokiin on lisätty valkoiseen sokeriin rinnastettavaa omenamehutiivistettä. Vaikkei antaisi lapsilleen varsinaisia herkkuja, kuten karkkia, keksiä ja jäätelöitä, niin sokeria kertyy ihan huomaamatta ruokavalioon. Enkä nyt edes ajattele tuoreista hedelmistä saatavaa hedelmäsokeria.

 


Aidosti sokeriton herkku: Vauvan banaaniletut tuoreilla marjoilla ja jugurtilla

 

Miksi ”ei lisättyä sokeria” on yksi iso huijaus?

Valmistajat saavat sanoa, että tuotteessa ei ole lisättyä sokeria, jos tuote on makeutettu makeutusaineella tai mehutiivisteellä. Useimmiten käytetty tiiviste on rypälemehutiiviste ja omenamehutiiviste. Kuluttajat eivät valmistajien onneksi ajattele mehutiivisteiden olevan sokeria. Valmistajat voivat siis lisätä vauvanruokiin tai mihin tahansa muuhun mehutiivistettä makeuttamiseen, ja silti väittää laillisesti, ettei tuotteessa ole lisättyä sokeria. EY-asetuksessa 1924/2006 sanotaan: ”väite, jonka mukaan elintarvikkeeseen ei ole lisätty sokereita, ja mikä tahansa muu väite, jolla on kuluttajalle oletettavasti sama merkitys, voidaan esittää vain, mikäli tuotteeseen ei ole lisätty mono- tai disakkarideja tai muita elintarvikkeita, joita käytetään niiden makeuttavan vaikutuksen vuoksi.” Eli suomeksi sanottuna, ”ei lisättyä sokeria” väite voidaan esittää vain, jos mehutiivistettä on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin makeuttamiseen. Harvoinpä näin on…

 

WHO laskee myös hedelmäsokerin lisätyksi sokeriksi, jos se ei tule suoraan käsittelemättömistä hedelmistä.

 

WHO kuitenkin katsoo suosituksessaan lisätyksi sokeriksi tavallisen sokerin (eli sakkaroosin) ja yksinkertaiset sokerit (kuten fruktoosin ja glukoosin), joita lisätään juomiin tai ruokiin teollisuudessa, ruuanvalmistuksessa tai ruokailija itse lisää. Lisäksi tähän ryhmään lasketaan hunajassa, siirapissa, hedelmämehuissa tai mehutiivisteissä oleva sokeri. Lisätyksi sokeriksi ei lasketa esimerkiksi marjojen tai hedelmien luontaista sokeria. WHO laskee siis myös hedelmäsokerin lisätyksi sokeriksi, silloin kun se ei tule suoraan käsittelemättömistä hedelmistä. Koska nämä asiat on aivan yleisessä tiedossa, ja varsinkin valmistajat nämä takuuvarmasti tiedostavat, en ymmärrä miksi mehutiivisteiden käyttöä saa edelleen kutsua sokerittomaksi vaihtoehdoksi. Harva kuluttaja jaksaa tai muistaa miettiä kaikkien elintarvikelainsäädännön kimurantteja, ja päätyy tahattomasti syöttämään lapsilleen sokeria reilusti yli suositusten. Yhdestä Ruispuolukkapuurosta kun taapero saa jo lähes puolet päivän suositellusta sokeriannoksesta.

 

Mitä ajatuksia lasten sokerinsaanti teissä herättää?

 

Lue myös: ”Ruispuolukkapuuro” vauvalle – enemmän sokeria kuin ruisjauhoa ja Miten hedelmät kuuluu puhdistaa; pöpöt ja torjunta-aineet pois