Hae
Nina ja minit
Kaupallinen yhteistyö

Vauvavuosi valokuvina

Kaupallinen yhteistyö: Oppi&Ilo kanssa

Olemme aina olleet innokkaita valokuvaajia, jo ennen lapsia. Silloin kohteena oli useimmiten kolme kissaamme. Olemme ottaneet esikoisestamme hänen elämänsä joka ikinen viikko ”viikkokuvan” perjantaisin, jolloin hän on syntynyt. Tämä tekee yhteensä hurjat 134 viikkokuvaa. Printtasimme Joelin vauvavuoden viikkokuvat söpöksi kuvakirjaksi, ja aikeissa on tehdä sama hänen toisesta ja nyt kuluvasta kolmannesta vuodestaan. Tietysti olemme halunneet jatkaa samaa perinnettä myös Leonin kanssa, ja hänestä on nyt kasassa viikkokuvat vasta viiden kuukauden ajalta.

Sain suomalaisen Oppi&Ilo-sarjan kevään uutuuden ”Vauvavuoden rakkaimmat hetket” -kortit kokeiltavaksi. Paketissa oli huimat 45 korttia, joissa jokaisessa on jokin vauvavuoden virstanpylväs, kuten ’Tänään sain nimen’, Osaan jokeltaa’, ja  ’Minä konttaan’. Muutama kortti oli myös jo odotusajalle, joka tekee paketista täydellisen baby shower -lahjan. Kortit ovat todella söpöjä, ja värimaailmaltaan ihanan pastellinsävyisiä. Kortit sopivat hyvin siis sekä poika – ja tyttövauvoille, ja niitä on helppo ulkonäkönsä puolesta ujuttaa mukaan valokuviin.

Jokaiseen korttiin pystyy  kirjoittamaan päivämäärän, jolloin vauva oppi kyseisen taidon. Tällöin myös itse kortit toimii muistoina vauvavuodesta, joka on kiva nykyään kun valokuvien kehitys usein viivästyy 😀 Ideana on siis ottaa vauvelista kuva, ja laittaa tilanteeseen sopiva kortti viereen. Meillä sattui juuri samalle viikolle kun sain kortit sellainen mieletön juttu, että Leon löysi omat varpaansa. Voi juku, mikä löytö olikin! Onneksi tähän suureen tapahtumaan oli myös oma korttinsa 💗

Meillä nämä kortit tulevat käyttöön viikkokuvissa, niin että laitamme kyseisen kortin sen viikon viikkokuvaan, jolloin taito on opittu. Olisipa meillä ollut nämä kortit jo esikoisen vauvavuotena, niin olisi kiva verrata viikkokuvista nyt kumpi pojista oppi minkäkin taidon ensin!

Jokaisen kortin kääntöpuolella on vinkkejä vauvan varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen: leikkejä, loruja ja tietoa vanhemmille. Nämä tekstit on laatinut psykologi Leea Mattila, ja ne vinkit mitä luin (5 kuukauteen asti) vaikuttivat hyödylliseltä myös meille juuri toisen lapsen saaneille muistin virkistämiseksi. Alla yksi suloinen esimerkki vinkistä uusille vanhemmille:

”Kun vauva suuntaa katseensa sinuun, osoita ilahtumista. Vanhemman katseesta vauva päättelee asioita itsestään. Rakastava ja hellä katse tarkoittaa vauvalle: ”Olet tärkeä ja arvokas”. 

Sain myös kunnian arpoa yhden ”Vauvavuoden rakkaimmat hetket” -korttitisetin ihanien lukijoideni kanssa! Voit osallistua arvontaan kommentoimalla tätä kirjoitustani ja kertomalla mikä on vauvavuotesi paras muisto tähän mennessä. Muista jättää sähköpostiosoitteesi siltä varalta että voitat, se ei näy muille kuin minulle 🙂 Arvonta suoritetaan pe 6.4. klo 21.00 yhteistyössä Oppi&Ilo kanssa. Onnea matkaan!

Vanhempien opastus vauvanhoidossa ja muut taaperon velvollisuudet

Taaperomme Joel on keksinyt itselleen melko monta tärkeää puuhaa, jotka hänen tulee omasta mielestään joka päivä hoitaa. Luulin, että vielä on vielä aivan liian aikaista ehdottaa lapsille kotitöiden tekoa viikkorahaa vastaan. Onneksi pikkuherra ei ole vielä ottanut asiaa puheeksi. Osaa näistä tehtävistä olen yrittänyt vaivihkaa delegoida jollekin muulle, mutta hän pitää näistä tehtävistään kiinni tahmaisin käsin ja taaperon päättäväisyydellä.

1. Pöydän kattaminen ja ravintoterapeuttina toimiminen

Kun minä tai mieheni edes mainitsemme ruoanlaiton, Joel on jo kaivamassa lautasia kaapista. Laseilla tai aterimilla ei näytä olevan mitään sijaa tässä kattauksessa. Olennaista on, että jokaisella on edessään Iittalan pieni leipälautanen. Kaikilla on myös oma dedikoitu paikkansa, joka tosin saattaa vaihtua lennosta jos mummi tai kummi sattuu olemaan päivällisvieraana. Jos Joel huomaa pöydässä joltain ruokailijoilta puuttuvan jotain oleellista, hän huomauttaa topakasti: ”Mama tarvitsee kastiketta”. Ja kun mieheni lautanen on yleensä tyhjentynyt ennen muiden, Joel vaatii hänen puolestaan ”Papa lisää!”. Vähän epäilen tämän ravintoterapeutin pätevyyttä, mutta toteltava se on. Joka kerta.

2. Vanhempien opastaminen vauvanhoidossa

Tämä on henkilökohtainen lempparini. Joel opastaa mielellään meitä kaikissa vauvanhoitoon liittyvissä asioissa, ja opastaa Leonia myös leluilla leikkimisessä. Kun Leon laittaa kätensä suuhun, Joel komentaa ”vauva, käsi pois!” ja tarjoaa tuttia tilalle. Jos Leon itkee ja on isänsä sylissä lohduttelussa, niin Joel tulee aina tärkeänä ilmoittamaan vaikka toisesta huoneesta, että ”Vauva itkee!”. Kätevää, jos vanhemmat eivät ole kovin skarppeina.

Toinen mukava tilanne, jossa Joelin apua tarvitaan on kun olen juuri saanut Leonin nukahtamaan. Heti kun käännnän selkäni, niin Joel seisoo vauvan vieressä ja ilmoittaa todella kovaan ääneen, että ”Vauva nukkuu!” Tästä yleensä seuraa se, että Leon avaa silmänsä, jolloin Joel havainnoi ”Ei vauva nuku!” Joo, niin, eipä enää nuku, kiitos kultaseni!

Joel jaksaa myös aina tuoda Leonille tutin tai jonkun vauvanlelun, joka vauvalta on ilmiselvästi unohtunut toiseen huoneeseen. Usein Joel myös epäilee, etten ole syöttänyt vauvaa tarpeeksi, ja vaatii: ”Vauva lisää maitoa, mama!”. Leon on onnekas, että hänellä on niin huolehtivainen (vaikkakin määräilevä) isoveli, joka jo nyt pitää hänen puoliaan väsymättä 💗.

3. Imurointi ja roskien osoittelu

 

Joel on aina ollut tarkka poika, ja jo vauvana suoristeli mattojen kulmia. Nyt 2,5 vuoden kypsässä iässä tämä piirre on vain vahvistunut, ja hän ei siedä yhtään epäjärjestystä. Taaperomme kiikuttaa vauvanvaipat aina kylppärin roskikseen, sillä eihän niitä nyt keittiön roskikseen voi viedä vaikka mama jostain syystä niin kuvittelee. Eilen Joel oli jo sängyssä, mutta ei voinut mennä nukkumaan ennen kuin junarata oli korjattu kaappiin lattialta. Ja paita lähtee heti vaihtoon jos siinä on ”likaa”, ei auta selittää, että se on sun kuolaa, joka juuri sekunti sitten tippui suusta ja kuivaa kyllä itsekseen kohta.

Joskus lattialta löytyy jopa roska, siitäkin huolimatta että imuroin joka toinen päivä. Tämä roska pitää sitten välittömästi viedä roskikseen. Jokainen kissankarva pitää myös aina osoittaa ja ilmoittaa kaikille kovaan ääneen, että tälläinen ylläri löytyi. Ottaen huomioon, että meillä on kolme kissaa, niin osoitettavaa riittää. Tarraharjakaan ei ole tällä siivousvimmaiselle taaperolle vieras vekotin. Imuroin usein kuin Joel on päiväkodissa, koska muuten tämäkin homma viedään käsistäni. Ei se mama vaan osaa.

4. Kissojen lahjonta raksuilla

 

Tämä on kissojemme lempparitehtävä. Välillä mietin, miten kissat ovat saaneet viestinsä läpi niin hyvin, kun ei Joel meitä ihmisiä niin hyvin tottele kuin ilmeisesti kissoja. Joel on hyvin tarkka siitä, että kissoille annetaan herkkunaksuja joka päivä, mielellän monta kertaa päivässä. Jouduin taas eilen piilottamaan ilmakuivatut kanapalat astiakaappiin, kun Joel kaivoi ne aina uudestaan esiin. Jos joku kissoista ei suostu syömään hänen tarjoilemaansa herkkupalaa, alkaa hirveä valitus kaikille jotka suostuvat kuuntelemaan. Yllä olevassa kuvassa täytetään kissojen raksukulhoa. Raksukulho sijaitsee turvaportin takana, mutta jos portti on jäänyt auki niin Joelin löytää heti velvollisuuksiensa parista.

 

Millaisia vastuita teidän taaperonne ovat itselleen haalineet ihan pyytämättä?