Joel on 4-vuotias, eikä ole koskaan aiemmin kysellyt joulupukista. Hän kysyi pari viikkoa sitten missä joulupukki asuu, ja sanoin asiaa sen kummemmin miettimättä, että joulupukki ei asu tavallaan missään, koska hän on satuhahmo aivan kuten Ryhmä Hau ja Frozenin Elsa. Joel oli vastaukseeni täysin tyytyväinen, ja jatkoi keskustelua kysellen ovatko dinosaurukset myös satuhahmoja. En ollut edes ymmärtänyt kuinka kummallinen vastaukseni muiden vanhempien mielestä saattaa olla, ennenkuin muutama tuttumme kauhisteli, että viemme ison osan joulun taikaa lapsiltamme. En jotenkin usko että joulupukki on yhtään vähemmän valovoimainen vaikken uskottele, että hän on oikea ihminen satuhahmon sijaan. Olemmehan halineet monta vuotta myös Muumeja, vaikka ne ovatkin satuhahmoja. Vai uskotteleeko joku lapsilleen myös muumien olevan oikeita?

Tuleeko joulupukki meille?

Meille ei ole tulossa joulupukkia tänäkään jouluna, ja siihen on kaksi syytä. Minusta tuntuu oudolta opettaa lapsilleni, että tuntemattoman miehen syliin on ihan ok kiivetä, jos saa lahjoja. Etenkin nykyään kun lapsille osataan opettaa pienestä pitäen omien rajojen kunnioittamista ja oikeutta koskemattomuuteen. Emme myöskään pyydä poikia halaamaan vieraitamme, elleivät he itse niin tee. Tuntuisi täysin absurdilta kannustaa poikia joulupukin syliin keräämään lahjoja. Miksi on ihan ok tehdä niin kerran vuodessa, ja vuoden muina päivinä tulee vältellä tuntemattomia vaikka he houkuttelisivat lahjoilla mukaansa? Ja miksi joulupukki saisi itselleen kunnian lasten kummien ja sukulaisten ajatuksella hankkimista lahjoista?

En ole mitenkään joulupukkikonseptia vastaan ja ymmärrän miksi niin monet ajattelevat joulun tuntuvan erityisemmältä kun lapset ajattelevat joulupukin olevan oikeasti olemassa. En myöskään koskaan sanoisi lapsilleni, ettei joulupukkia ole olemassa etteivät he vahingossa toistelisi sitä muille. Pojat ovat silti hyvin innoissaan nähdessään joulupukin erilaisissa joulutapahtumissa, ja heitä ei tunnu haittaavan lainkaan että kyseessä on satuhahmo. Kun ostimme Joelille legopakettia, ja hän kysyi kenelle se on, vastasin lahjan olevan joulupukille. Meillä ei tontut kurki ikkunoista eikä tarvitse olla kiltti saadakseen lahjoja, mutta joulupukki saattaa ilmeisesti saada lahjan tai pari.

Onko kukaan kanssani samoilla linjoilla?

Lue myös:  Vinkit stressittömämpään jouluun

Leon on aina ollut hyvä nukkumaan, ja on selkeästi perinyt isänsä unenlahjat. Olemme olleet viimeiset kaksi vuotta hyvin onnekkaita, sillä Leon on nukahtanut itsekseen omaan sänkyynsä. Olen aina aavistellut, ettei taaperon nukutus tule kuitenkaan olemaan enää kauaa näin helppoa. Ennen Leon meni nätisti iltatoimien jälkeen sänkyynsä lukuisten unikaveriensa kanssa. Peittelin hänet, toivotin hyvää yötä ja poistuin huoneesta. Leon jäi tyytyväisenä nukkumaan, ja lähdin nukuttamaan 4-vuotiasta Joelia.Kaksi viikkoa sitten kaikki muuttui, eikä Leon suostunut enää jäämään sänkyynsä vaan huusi ”Pois, pois!”. En saanut häntä jäämään nukkumaan millään, hän vain vaati että nukun hänen kanssaan. Niinpä ajauduin samaan kuin esikoisen kanssa aikoinaan, ja makasin Leonin sängyn vieressä kunnes hän nukahti.

Taaperon nukutus

Viikko sitten tämäkään ei enää riittänyt Leonille vaan hän ei enää halunnut nukkua omassa huoneessaan. Kun tuli nukkumaanmenon aika, Leon osoitti meidän makuuhuonettamme huutaen ”Tänne, tänne!” Kun hänet päästi huoneeseen, hän kiipesi sänkyyni, painoi päänsä tyynylleni ja sanoi ”Leon nukkuu”. Vaikka hän oli uskomattoman sievä, en ollut valmis ottamaan häntä sänkyymme nukkumaan. Niinpä päädyin kompromissiin ja toin Leonin sängyn meidän huoneeseemme. No, kuten arvata saattoi, eihän Leon suostunut siellä nukkumaan. Niinpä luovutin ja nukutin Leonin kainalooni meidän sängyssä ja nostin nukkuvana omaan sänkyynsä.

En tiedä onko Leonille periksiantaminen pidemmän päälle kovin hyvä strategia. Toisaalta Joel ei koskaan nukahtanut yksin, joten olen onnellinen että pääsimme Leonin nukutuksen kanssa niin helpolla viimeiset 2 vuotta. Lueskelin eilen muiden 2-vuotiaiden nukuttamisesta Facebookin Marraskuisten ryhmästä, ja huomasin että monella on juuri tähän aikaan alkanut tämä sama vaihe. Ennen niin nätisti nukkumaan menneet taaperot eivät enää suostu nukkumaan vaan aloittavat järkyttävän show’n kun olisi aika mennä unten maille. Tämä siis selkeästi kuuluu taaperon kehitykseen, ja toivottavasti menee myös ohitse. Sanoin miehelleni, että ehkä nyt vain varmistamme kaikille mahdollisimman hyvät yöunet ja nukumme kaikki vaikka samassa sängyssä. Tärkeintä on, että kaikki saavat nukkua ja nukuttaminenkin sujuisi rauhallisissa merkeissä.

Vinkkejä, miten saIsin Leonin takaisin Sänkyynsä nukkumaan?

Lue myös: Uhmaikäistä ei nuku(te)ta