Äitiysvapaa on ohitse ja töihinpaluu odottaa, mutta kuinka kauan?
Me saamme täällä Suomessa nauttia monen muun maan äidin näkökulmasta mielettömän pitkästä äitysvapaasta. Ja siihen päälle vieläkin pidemmästä hoitovapaasta. Leon täytti juuri yhdeksän kuukautta, ja yksi vaihe elämästämme päättyi jälleen. Kymmenen kuukauden pituinen äitiysvapaani loppui eilen, ja töihinpaluu odottaa, mutta saakin odottaa. Siirryin nimittäin äitiysvapaalta hoitovapaalle toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi. Toki työnantajani haluaisi tietää koska olen palaamassa toimistolle, ja yritämme siksi päättää Leonin hoitojärjestelyistä mahdollisimman pian.
Uskon Leonin olevan viimeinen vauvamme, ja olisin mielelläni kotona hänen kanssaan pitkään.
Elämme ihanassa maassa, kun äidit voivat (ainakin teoriassa) itse vaikuttaa siihen milloin palaavat takaisin töihin. Jenkeissä asuva konsulttiystäväni tietää, että kun hän jää vauvan syntyessä kotiin vauvan kanssa, niin miehen pitää pystyä elättämään perhe täysin koko hänen äitiyslomansa ajan. Ja heidän yrityksessään saa palkallista äitiyslomaa jopa kolme kuukautta, joka on paljon enemmän kuin monessa muussa työpaikassa. Ei voi olla kuin onnellinen saadessaan viettää aikaa kotona aivan rauhassa vauvan kanssa ainakin sen yhdeksän kuukauden verran.
Leon on nyt vasta yhdeksän kuukautta, ja yritämme tässä juuri miettiä, miten saamme hänet pidettyä kotona mahdollisimman pitkään. Päiväkotipaikkojakaan kun ei ole tarjolla joka kuukausi, vaan elokuussa aloitus onnistuisi varmiten. Jos Leon aloittaisi päiväkodin vuoden päästä elokuussa, hän olisi siis kolme kuukautta vaille 2-vuotias. Mielestäni tämä kuulostaa ihan sopivalta iältä aloittaa samassa päiväkodissa isoveljen kanssa. Mieheni voisi olla tällöin Leonin kanssa kotona ainakin kesäkuukaudet. Mutta tämä tarkoittaisi, että palaan työkoneen ääreen jo toukokuussa. Kuulostaa kovin hurjalta, vaikka onhan toukokuuhun aikaa yhdeksän kuukautta, täysin sama aika mitä Leon on ollut maailmassa. Olen nauttinut Leonin vauvavuodesta suunnattoman paljon, ja olen mielelläni vielä hänen kanssaan kotosalla toiset yhdeksän kuukautta. Nautin myös työstäni, enkä olisi koskaan uskonut pysyväni aivan vapaaehtoisesti pois töistä näin kauaa. Työuraa minulla tosin on edessä toooodella monta vuotta senkin jälkeen kun pojat ovat jo muuttaneet kotoa. Apua mikä ajatus!
Taapero keittiössä: Lapsellisen helppo mansikkasuklaakääretorttu
Tykkäämme tehdä ruokaa, ja kokkaamme melkein joka päivä yhdessä. Taaperomme Joel on hyvin innokas auttamaan keittiössä, ja on keittiössä aina kun joku alkaa tekemään ruokaa. On todella kiva, että hän on jo 3-vuotiaana niin kiinnostunut ruoanlaitosta ja olemme halunneet myös kannustaa häntä siihen antamalla hänelle omia puuhia tehtäväkseen. Nyt kun päiväkoti on heinäkuun lomalla, olemme ehtineet tekemään yhdessä vaikka mitä herkkuja.
Joel halusi leipoa kakun viime viikolla kun Leonin kummitäti oli tulossa meille kylään. Koska mansikkasesonki on kuumimmillaan, ainoa kriteerimme oli, että kakkuun mahtuisi paljon mansikoita. Päätimme pyöräyttää klassisen kääretortun, koska se on lapsellisen helppo tehdä. Kääretortussa on monta vaihetta, joissa taapero osaa oikeastikin auttaa. Joel sai auttaa pohjan kanssa vatkaamalla munat ja sokerin vaahdoksi avustuksellani. Lisäksi hän levitti suklaamoussen sokerikakkupohjalle, ja asetteli mansikat kääretortun väliin. Joel myös levitti kermavaahdon rullaksi käärimäni kääretortun päälle ja koristeli sen täysin oman designinsa mukaan mansikoilla.
Mansikkasuklaakääretorttu
Vaiheet:
1. Tee sokerikakkupohja pellille. Anna taaperon vatkata munat ja sokeri, jatka itse kunnes paksua vaahtoa. Yhdistä kuivat aineet ja lisää ne vaahtoon varovasti sekoittaen. Suosittelen siivilän käyttöä. Kaada taikina varovasti leivinpaperilla vuoratulle uunipannulle. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla n. 10 minuuttia. Kumoa valmis kakkupohja toisen leivinpaperin päälle, johon olet ripotellut hieman sokeria, niin saat sen helposti irti leivinpaperista.
2. Valmista suklaamousse tummasta tai maitosuklaasta makusi mukaan. Tekisin itse moussen jo valmiiksi ennen yhteistä leivontahetkeä.
– Vatkaa vispikerma (2 dl) vaahdoksi.
– Sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa miedolla lämmöllä.
– Notkista tuorejuusto vatkaimella ja sekoita joukkoon sulanut suklaa.
– Sekoita kermavaahto ja tuorejuustoseos vatkaimella rauhallisesti sekoittaen.
3. Kun kakkupohja on jäähtynyt, levitä suklaamousse tasaisesti sen päälle. Levitimme yhdessä suklaamoussen kakkupohjan päälle, varmistin vain ettei mene kauheasti yli. Taapero sai myös nuolla suklaamoussekulhon. Hän asetteli aikansa mansikoita suklaamoussen päälle, mutta on niin tarkka työnjäljestään (äärimmäisen hidas), että autoin häntä hiukan.
4. Kääri kääretorttu rullalle. Lähde käärimään siitä päästä missä on enemmän täytettä. Jos taaperosi on vaatinut, että mansikoita on aivan joka kohdassa kääretorttua, muutama saattaa pursuta yli kun käärit torttua rullalle. Mutta ei hätää, voit syödä ne itse vaivihkaa.
5. Kuorruta kääretorttu esimerkiksi kermavaahdolla. Tämän vaiheen taapero osasi hyvin hoitaa, tasoittelin vain kerman lopuksi. Olin viipaloinut mansikoita koristeluun valmiiksi, ajatuksenani tehdä niistä jotain kuvioita kääretortun päälle. Touhutaaperolla oli kuitenkin ihan omat, selvät sävelensä ja hän teki kääretortun päälle mansikkaraidan.