Maitomonsterista hampaattomaksi sormiruokailijaksi
0Tänään on tasan kaksi viikkoa siihen, kun pienen pieni Leon aloittaa kiinteät sormiruokailun muodossa. Vähän mietityttää, mihin tämä aika on mennyt. Miten maman minimaitomonsteri voi olla jo valmis syömään ihan isojen ihmisten ruokaa?!? Eihän sillä raukalla ole vielä edes yhtään hammasta, vaikka isoveljellä oli jo kaksi tässä 5,5 kuukauden iässä. Kuten ”Maitodietiltä suoraan sormiruokailuun” kirjoituksessani kerroin, Leon aloittaa kiinteiden syömisen sormiruokailun muodossa, aivan isoveljensa sormenjäljissä. Aloitimme kiinteät sormiruokailulla Joelin ollessa viikon päälle kuusi kuukautta. Meillä sujui Joelin kanssa sormiruokailu mainiosti, ja hänestä on kasvanut ennakkoluuloton ruokaa rakastava taapero ? Niinpä haluamme noudattaa samaa hyväksi havaittua kaavaa myös kuopuksen kanssa. Tähän asti olemme menneet Leonin kanssa siis pelkällä maidolla, ja kuuden kuukauden täysimetystavoitteeni täytyttyä aloitamme sormiruokailun.
Sormiruokailun voi aloittaa kun vauva osaa istua itse tuettuna, ja on kiinnostunut viemään ruokaa suuhunsa. Tämä on yleensä se ikä, jolloin biologisesti kiinteiden aloittaminen on luontevaa ja vauvalla on valmiudet syödä itse. Kuuden kuukauden iässä vauva on jo valmis itse syömään ja tutkimaan uusia makumaailmoja. Sormiruokailussa vauva syö itse omin sormin omaan tahtiinsa, mitä haluaa ja niin paljon kuin itse haluaa. Leon osaa jo istua tuettuna syöttötuolissa, ja meinasi eilen jo iskänsä kädestä viedä croissantin. Uskon, että Leon on siis valmis ja päästään aloittamaan kahden viikon päästä suunnitellusti. Ehkä ne ekat hampaatkin sieltä vielä tupsahtaa siihen mennessä 😀
Vaikka esikoinen olikin sormiruokailja, on myös meidän vanhempien aika valmistautua tulevaan. Kahdessa vuodessa unohtuu miten sormiruokailu ihan käytännössä aloitetaan ja mitä ruokia olisi hyvä tarjota ihan ensimmäisinä viikkoina. Aion ainakin lukaista uudelleen läpi ”Omin sormin suuhun” (Gil Rapley & Tracey Murkett, 2010) kirjan neuvot kiinteiden aloitukseen sormiruokailulla, sillä meillä jää sosevaihe kokonaan välistä. Kirjan mukaan ruokailemaan valmis vauva ei tarvitse soseita missään vaiheessa. Tosin toki jotkut perheet joutuvat aloittamaan kiinteät painon kehityksen, refluksin tai ennenaikaisuuden takia jo aiemmin. Mutta onneksi voi myöhemmin vielä siirtyä sormiruokailuun 🙂
Kakominen on luonnollinen reaktio, jonka avulla vauva oppii säätelemään ruuan kulkua. Vauvoilla kakomisrefleksi on jo kielen keskiosassa, paljon edempänä siis kuin isommilla lapsilla.
Minun ja mieheni pitää myös vielä kerrata ensiaputaitomme, sillä etenkin sormiruokailijoiden vanhempien tulee osata poistaa vieraat esineet eli ruoanpalat vauvan henkitorvesta. Tosin ensiapukurssin pitäisi olla pakollinen aivan jokaiselle vanhemmalle. Moni vanhempi pelästyy vauvan kakomista turhaan. Se on luonnollinen reaktio, jonka avulla vauva oppii säätelemään ruuan kulkua. Vauvoilla kakomisrefleksi on jo kielen keskiosassa, paljon edempänä siis kuin isommilla lapsilla. Vauva tarvitsee vanhempiensa apua ruuan poistamiseen nielusta, jos hän on hiljaa ja vaikuttaa hätääntyneeltä, ei silloin kun hän kakoo. Meillä Joel ei edes kakonut kertaakaan, mutta kaikkeen pitää varautua. Annoin pari viikkoa sitten vinkkejä sormiruokailun aloittamisesta Vauva-lehdelle, lue myös ne.
Viikonlopun Lapsimessutkin osuvat meidän kiinteiden aloituksen kanssa samaan aikaan kivasti, sillä aion sieltä ostaa Leonille ainakin sormiruokailualustan ja muutaman pitkähihaisen syöttöpaidan. Ja nyt kun sormiruokailu on vielä suositumpaa kuin pari vuotta sitten, messuilta löytyy varmasti kaikkea uutta kivaa härpäkettä sormiruokailijoille mistä en osannut esikoisen kanssa vielä edes uneksiakaan!
Tervetuloa seuraamaan pian Leonin matkaa pieneksi kulinaristiksi! Tulen jakamaan kanssanne kokemuksiamme, reseptejä ja suloisen sottaisia kuvia 🙂
Ruokaa rakastavalla vauvablogilla on uusi, valoisa koti!
Olen kirjoittanut sormiruokailuun keskittyvää perheblogia enemmän ja vähemmän aktiivisesti viimeiset kaksi vuotta. Aloitin Sormet suuhun -blogin Bloggerin alustalla esikoiseni aloitettua kiinteät kuuden kuukauden iässä. Hän siirtyi suoraan äidinmaidosta sormiruokailuun, jolloin halusin jakaa kokemuksiamme sormiruokailusta ja kivoja reseptejä muiden vanhempien kanssa blogissani. Nyt jatkan ilolla kirjoittamista Vauvan blogiyhteisössä, kun alkaa olla kuopuksen aika seurata isoveljensä sormenjälkiä.
Perheeseemme kuuluu minun ja mieheni lisäksi 2,5-vuotias Joel, neljän kuukauden ikäinen Leon ja kolme ihastuttavaa maatiaiskissaa. Ja iso akvaariollinen kaloja. Asumme synnyinkaupungissani Helsingissä, ja tykkäämme viettää paljon aikaa yhdessä kotona ja kaupungilla. Erityisen lähellä sydäntämme on ruoanlaitto, ja etenkin hyvän ruoan syöminen. Toivomme tämän välittyvän lapsillemmekin, ja otamme mielellämme taaperomme mukaan ruoanlaittoon. Ainakin Joelin kohdalla olemme (toistaiseksi) onnistuneet, sillä hän on melko kaikkiruokainen ja nauttii selvästi syömisestä. Hän maistaa ennakkoluulottomasti aivan kaikkea, ja ainoa inhokki tähän mennessä on paprika. Parsakaali oli ensimmäinen ruoka mitä herra maisteli, ja se maistuu edelleen. Tästä voisi äitikin ottaa mallia 😀 Vauvamme Leon on toistaiseksi vielä täysipainoisella vauvantahtisella äidinmaitodietillä, mutta aloittaa sormiruokailun pian kuuden kuukauden iässä.
Pyrin siirtämään tuoreimmat kirjoitukseni ja ainakin suurimman osan sormiruokaresepteistäni vanhasta blogistani tänne, kuten myös kirjoitukseni sormiruokailun aloittamisesta. Aikeenani on myös jakaa perheemme lemppari arkiruokareseptit kanssanne. Onneksi Leon nukkuu hyvin päikkäreitä ja Joel on päiväkodissa, niin ehdin kokkailemaan vielä hyvin päivisin 🙂 Arjessa on usein liian kiire miettiä mitä ruokaa sitä tekisi, ja meillä on siksi arkena kiertävänä listana helpot ja nopeat arkiruoat. Uusia reseptejä odotellessanne voitte vielä käydä nappaamassa parhaat sormiruokailijan reseptit talteen unholaan jäävästä blogistani.