Kun pienten vauvojen äidit tapaavat, usein ensimmäisiä kysymyksiä on ’miten teillä nukutaan’. Vauvan kasvaessa taaperoksi, uniteema pysyy, mutta aihe muuttuu vuorokausirytmien vertailuksi. Minultakin on pyydetty kirjoitusta Leonin päivärytmistä, joten tässä avaan meidän pienen herran tyypillistä päivää. Olin lukenut jo raskausaikana kuinka tärkeää pienellekin vauvalle on säännöllinen rytmi, ja sitä tukevat rutiinit. Otin rytmin luomisen siksi todella tosissani esikoisemme kanssa, ja suunnittelin suunnilleen joka kuukausi uuden päivärytmin vauvan kehityksen mukaan. Olin aivan hajalla, jos rytmimme rikkoontui ja pidin siitä kiinni kynsin ja hampain. Joel oli viiden kuukauden ikäinen kun lensimme Thaimaahan. Menin kiltisti klo 19.30 lentokoneen vessaan vaihtamaan vaipan, tekemään iltarutiinit ja tietenkin lauloin kuuliaisesti ”Tuiki, tuiki tähtösen”.

Kuopuksemme kohdalla kävi ihan huomaamatta niin, että Leon mukautui muun perheen rytmiin. En siis luonut Leonille samalla tavalla rytmiä kuin Joelille aikoinaan. Huolehdin tietysti, että hän pääsee ajoissa yöunille ja saa maitoa aina kuin haluaa. Leon sai kuitenkin itse nukahtaa päiväunille kun huvittaa, enkä aina tasan klo 12.00 lähtenyt rantaan kävelylle kuten tein Joelin kanssa. En myöskään ottanut stressiä, jos päiväunet nukuttiin eri aikaan joka päivä. Tästä leväperäisyydestäni huolimatta Leonille muodostu jo viiden kuukauden iässä  ihan selkeä rytmi. Tämä päivärytmi on pysynyt miltei samana tähän päivään asti, kun Leon on jo vuoden ja kaksi kuukautta. Ainoastaan kolmannet, alkuiltaan sijoittuneet päikkärit ovat tippuneet pois.

Taaperon tyypillinen  päivärytmi

7.30 Herätys
8.30 Aamiainen
10.00 Päikkärit numero 1 (tunnin mittaiset)
11.30 Lounas
13.30 Päikkärit numero 2 (1,5 tunnin mittaiset)
15.00 Välipala
16.00 Isoveljen haku päiväkodista
17.30 Illallinen
19.30 Iltapala
20.00 Yöunille

Väsynyt taapero Suomen Suurimmaassa Sisähuvipuistossa

Leonin päivärytmi on melko pitkälti meidän perheen rytmi. Mieheni herää samaan aikaan töihin kuin Leon päivän touhuihin, ja ruokahetket ovat meillä kaikilla samaan aikaan. Päikkäreitä me aikuiset ei valitettavasti enää saada nukkua, ja nukkumaanmeno menee huomattavasti myöhemmäksi kuin lapsosten. Koin alussa vähän syyllisyyttä siitä, että en ole tukenut Leonin rytmin muodostumista, mutta kai se vaan niin on, että lapsi syntyy perheeseen ja omaksuu perheen rytmin. Onneksi esikoisemme loi perheellemme loistavan, koko perheelle sopivan rytmin, johon pienen Leonin oli syntyessään helppo solahtaa mukaan.

Näyttääkö taaperon rytmi tutulta?

Leon täytti juuri vuoden ja kuukauden, ja on aika päästä yöimetyksistä lopullisesti eroon. Se miten tämän toteutamme eroaa ymmärtääkseni hieman perinteisestä unikoulusta, sillä etenemme porrastetusti emmekä lopeta kaikkia yöimetyksiä kerralla. Nykyään Leon nukahtaa iltamaidon jälkeen yöunille klo 19.30, ja herää klo 4.00 melko kellontarkasti tankkailemaan lisää. Kuukausi sitten tilanne oli vielä se, että imetin Leonia kolme kertaa yössä, nyt enää siis kerran. Vielä on siis yksi yöimetyskerta karsittavana. En ole siis samalla lopettamassa päivisin imetystä, vaan Leon saa jatkaa maidon kanssa läträämistä niin kauan kuin vain haluaa. Lue myös aiempi postaukseni ”Kuukauden päästä olen taas taaperoimettäjä”.

Käytämme nyt samaa taktiikkaa yöimetysten lopettamiseen kuin esikoisemme Joelin kanssa, ja vähennämme yhden imetyksen kerrallaan. Taaperolle yöheräily on selkeästi päälle jäänyt tapa, ja tavat voi onneksi kitkeä pois. Kun taapero oppii, ettei saa maitoa herätessään tiettyyn aikaan, niin vähitellen hän oppii ettei ole mitään syytä herätä. Tämä menetelmä toimi todella hyvin esikoisen kanssa, ja hän lopetti yöllä heräilyn hieman yli vuoden ikäisenä.

Kun Leon joi ennen maitoa aina klo 23 aikoihin, niin mieheni alkoi olemaan se, joka meni Leonin luokse tällöin. Mieheni rauhoitteli itkevää Leonia sylissä, ja nukutti hänet Tulaan jos muu ei auttanut. Muutaman yön hän jakseli heräillä maidon toivossa yhdeltätoista, mutta viikon päästä Leon oli jo sisäistänyt ettei maitoa heru enää tähän aikaan ja nukkui rauhassa. Seuraavaksi kävimme sitten klo 2.00 herätyksen kimppuun, ja toistimme saman ruljanssin.

Nyt olemme siinä tilanteessa, että jäljellä on enää klo 4.00 imetys, joka edellisen kokemuksen mukaan on myös se vaikein. Olen nyt muutaman viime yön yrittänyt olla menemättä antamaan maitoa aamuyöllä kun Leon huutaa hysteerisesti, mutta joka kerta olen mennyt sinne puolen tunnin kohdalla. Pelkään nimittäin myös Joelin yöunien puolesta. Mieheni on sitä mieltä, että seuraava vaihe on että menen äitini luo yökse kuten teimme Joelin kohdalla. Tällä kertaa ottaisin tosin Joelin mukaan mummilaan, kun mieheni ja Leon jäävät kotiin vierottautumaan yöimetyksestä kokonaan.

Olisi kiva kuulla onko muut kokeilleet porrastettua taktiikkaa, miten on toiminut? Tai miten te pääsitte yöimetyksistä eroon?

Toivotan kaikille keskeyttämättömiä yöunia!