Juuri kun valittelin viime viikolla blogissani, etten nykyään enää matkustele koskaan mihinkään, niin minulle tarjoutui tilaisuus lähteä pikavisiitille Pariisiin. Ystäväni soitti keskiviikkona, ja kysyi ohimennen haluaisinko lähteä hänen kanssaan Pariisiin Euroopan suurimmille lastenvaatemessuille. Ajattelin, että voisin harkita asiaa, jos meillä ei olisi kyseisenä viikonloppuna mitään isompia suunnitelmia. No, kävi ilmi että messut ovatkin jo tulevana viikonloppuna, eli kahden päivän päästä. Kysäisin mieheltä heti samana iltana, mitä hän olisi mieltä jos lähden yhdeksi yöksi reissuun ja hän olisi poikien kanssa koko lauantain ja sunnuntain. Tiedän, että mieheni on aivan mahtava, mutta en silti olisi uskonut että hän olisi ollut niin suostuvainen ideaan.

Lähdimme lauantaina aamulennolla Pariisiin, ja menimme kentältä suoraan Playtime Paris messuille. Messuilla eri lastenvaate ja -tarvikeyritykset esittelevät mallistojaan jälleenmyyjille. Messuilta ei saanut ottaa valokuvia, sillä yritykset esittelevät tulevia mallistojaan. Ystävälläni on lastenvaatekauppa, ja hän etsi messuilta uusia, kiinnostavia merkkejä liikkeensä valikoimiin. Oli todella mielenkiintoista seurata hänen työskentelyään, ja ihastuin moneen lastenvaatemerkkiin mitä Suomessa ei ole tällä hetkellä vielä ainakaan myynnissä. Yksi juttu mitä Pariisistakaan ei löytynyt, on lasinen pillipullo pienille lapsille. Sellaisen Leonkin tarvitsisi juuri, olen joutunut tyytymään silikoniseen. Jos tiedät jonkun merkin,  joka valmistaa lasisia pulloja, joihin saa pilliosan lapsille, niin saa vinkata!

Ihana saksalaismerkin hoitoalusta, tämän kuvan ottamiseen pyysin luvan sillä näitä on jo myynnissä

Kiertelimme messuilla koko päivän, ja lähdimme vasta viiden aikaan hieman ostoksille ja syömään keskustaan. Olen viettänyt aika paljon aikaa Pariisissa, ollessani vaihdossa Pariisin lähistöllä olevassa Troyes-nimisessä pikkukaupungissa. Kaikki nähtävyydet on siis nähty moneen kertaan, ja halusin viettää yhden illan nautiskellen hyvästä ruoasta ja kauniista miljööstä. Olen todella tykästynyt Marais-kaupunginosaan, ja suuntasimme sinne hieman ostoksille ja kunnon illalliselle.

Aivan ensin istahdimme kadunvarsikahvilaan juomaan lasit shamppanjaa, niin lähellä kun Champagnen maakuntaa oltiin. Pariisissa oli noin 10 astetta, ja kahvilassa oli todella voimakkaat lämpölamput. Ehdimme käymään ennen illallista myös pikaisesti parissa vaatekaupassa. Lisäksi halusin ehdottomasta käydä Pierre Hermé liikkeessä hakemassa miehelleni kotiinviemisiksi macaron-leivoksia. Vaikka ne eivät Suomessa ole olleet trendikkäitä enää muutamaan vuoteen, Ranskassa ne eivät koskaan mene pois muodista. Ja jos joku on syönyt Pierre Hermén tai Ladureen macaron-leivoksia, niin tietää että ne ovat aivan eri maailmasta Suomessa saatavien kanssa. Vaikka pidän Teemu&Markus leipomon macaroneista, niitä ei voi verrata edes näihin täydellisiin suupaloihin.

Pierre Hermé tekee maailman parhaat macaron-leivokset

Yleensä valitsen kaupunkilomien ravintolat etukäteen jo kotona, mutta koska tämä visiitti tuli eteen aika yllätyksenä, en ehtinyt. Kävelimme sisään ekaan aidosti ranskalaisen oloiseen ravintolaan, enkä usko että olisin mitenkään voinut valita googlettelulla parempaa. Ravintola oli ihanan intiimi, ja kaikki muut olivat ranskalaisia. Onneksi tulimme ravintolaan jo kahdeksalta, jolloin mahduimme vielä sisään. Valitsin alkuruoaksi perinteisen sipulikeiton todella kauan kypsytetyllä juustolla. Keitto oli todella tuhti, mutta jaksoin silti syödä pääruokaloheni kokonaan. Jälkiruoan valinta oli helppo, sillä tarte tatin -piiras oli päässyt loppumaan, niin otin toisen kestosuosikkini creme brûléen. Jaksoin jälkiruoasta tosin vain puolet, koska olin syönyt pari macaronia jo aiemmin. Oli ihana syödä kaikessa rauhassa kolmen ruokalajin illallinen, ja juoda pari lasia viiniä.

Perinteinen ranskalainen sipulikeitto

Creme brûlée, täydellisen rapsakalla pinnalla

Pääsimme kirjautumaan sisään hotelliin vasta kymmenen aikaan illalla. Koska olimme varanneet hotellihuoneemme niin viime tipassa, ja kauhealla kiireellä, odotukseni eivät olleet kovin korkealla. Olin positiivisesti yllättynyt kun pääsin huoneeseeni. Huone oli todella siisti, kodikas ja siinä oli söpö parveke. Tulen ehdottomasti yöpymään uudelleen tässä hotellissa, jos tulemme joskus poikien kanssa Pariisiin. olen nähnyt Pariisissa niin järkyttäviä hotelleja tässä hintaluokassa, että on hyvä tietää jokin turvallinen vaihtoehto.

Näkymä parvekkeelta Gare du Lyon -asemalle

Nukuimme ihanan pitkään, sillä menimme aamiaiselle vasta yhdeksältä. Tämähän vastaa kello kymmentä meillä, eli sain nukkua yhdeksään asti. Hotellimme oli Pariisilaiseen tapaan todella pieni ja suloinen. Myös aamiaishuone oli ihan mini, ja tuntui kun olisimme olleet nukkekodissa teekutsuilla kun istuimme pientäkin pienemmässä kahden hengen pöydässämme. Aamiaishuonetta emännöi melko topakka ranskatar, jonka kanssa pääsin treenailemaan hyvin ruostunutta ranskaani. Aamiaisella ei ollut kovin kattava valikoima, mutta kaikki oli todella ensiluokkaista. En ole aikoihin syönyt niin rapeaa patonkia tai niin voisia pain au chocolat -leivoksia. Lisäksi sain eteeni ison kannun kahvia, ja toisen kannun kuumaa maitoa. En koskaan juo suodatinkahvia, mutta näin tarjoiltuna join monta kupillista.

Onneksi en pelkää hiilareita 🙂

Aamiaisen jälkeen kirjauduimme hotellista ulos, ja suuntasimme metrolla messuille. Kiertelimme vielä toisen päivän messuilla, sillä nähtävää todellakin riitti. Onneksi söimme todella paljon aamiaisella, sillä ehdimme messuilla syömään vain pikaisen lounaan. Lähdimme messuilta suoraan lentokentälle mielestämme ajoissa, mutta meillä tuli silti todella kiire. Emme ehtineet turvatarkastuksen jälkeen tekemään mitään muuta kuin ostamaan koneeseen täytetyt patongit ja juotavaa. Olin haaveillu käyväni lentokentän Disney-kaupassa ostamassa Joelille tuliaisiksi jotain Frozen härpäkkeitä, mutta en valitettavasti millään ehtinyt. Joel oli onneksi todella tyytyväinen kun annoin hänen valita seuraavana päivänä kolme macaronia itselleen. Onneksi Leon ei vielä ymmärrä, että jäi ilman tuliaisia ja hän oli onnellinen saadessaan maitonsa takaisin kotiin.

Tuliaiset miehelleni, ja kolmevuotiaalle Joelille muutama

Pojilla oli sujunut viikonloppu todella hyvin, ja he olivat keksineet kaikkea kivaa puuhaa. Todella hyvä tietää, että voin ilman morkkiksia olla pari päivää poissa, jos tarve tulee uudelleen. Ihan parasta olisi kuitenkin päästä koko perheen kanssa jonnekin reissuun!

à la prochaine!

Esittelin teille joulukuussa jo Leonin uudet talvivaatteet. Leon sai Reimalta itselleen koko talvikerraston, eli talvihaalarin, pipon, hanskat ja töppöset. Leonilla on tämän talven ollut päällä suloinen Lappi-niminen ReimaTec talvihaalari, joka on täysin vedenpitävä ja silti hengittävä. Lisäksi haalarin pinta hylkii vettä ja likaa, ja takana on ylimääräinen lämmike, joten haalari on aivan mahtava maassa istuskelevalle taaperollemme. Valitsin Leonille ReimaTec Tepas -topparukkaset, joissa on kämmen selässä vetoketju, ja siksi helppo pukea taaperolle päälle. Leonin uuden talvivaatetuksen kruunaa Reiman suloiset vauvan töppöset. Vaikkei Leon enää teknisesti ottaen ole vauva, niin hän konttaa ulkona vielä kovin mielellään. Tähän tarkoitukseen lasten Antura toppatöppöset ovat aivan mahtavat! Töppösten varsi on sen verran pitkä, että ne voi vetäistä talvihaalarin päälle. Tällöin Leon voi kontata ulkona aivan huoletta, ja hänen jalkansa pysyvät täysin lämpiminä. Töppöset on tarkoitettu käytettäväksi kun ulkolämpötila laskee nollan ja -20 asteen välille.

Asumme aivan meren vieressä, joten ulkona tuulee todella kylmästi. Reiman ulkovaatteet ovat tuulenpitäviä, mutta se ei suojaa pienen Leonin kasvoja. Ostin hänelle siksi Reimalta uuden paksumman kypäräpipon, joka tulee tarpeeksi alas otsalta ja nousee myös peittämään leuan. Ostin siis ihan vähän liian ison pipon, jotta hänen kasvonsa pysyvät paremmin tuulensuojassa. Tämä Aukea -kypäräpipo näyttää myös olevan nyt 50% alennuksessa.

Kun makoilee lumessa, lämmin ja vettähylkivä haalari on aivan ehdoton

Poikien villakerrastot

Nämä Leonin ulkovaatteet ovat olleet nollakeleillä todella sopivat ihan sisävaatteiden päälle, mutta nyt kun pakkaset ovat kiristyneet, niin olemme turvautuneet lämpöisiin villakerrastoihin. Leon ei jotenkin vielä uskalla kävellä ulkona, joten on siis todella tärkeää, että hänen haalarinsa on tarpeeksi lämmin siltä varalta, että herra istuskelisi ulkona vain maassa. Viime päivinä on ollut poikkeuksellisen kylmä jopa täällä Helsingissä. Olen pukenut pojille siksi talvihaalarin alle villakerrastot. Kolmevuotiaalla Joelilla on tummansininen Kinsei villakerrasto, johon kuuluu paita ja housut. Se on valmistettu ihanan pehmeästä merinovilla-Tencel® -sekoitteesta. Kerraston materiaali säätelee tehokkaasti lämpöä ja pitää lapsen lämpimänä myös kosteana, joten se sopii mainiosti ympärivuotiseen käyttöön. Ostimme Joelille tänä talvena ensimmäiset luistimet, ja tämä kerrasto on todella hyvä juuri liikkuessa.

Sinisilmälle täydellinen villakerrasto

Leonin kaunis sininen kuvioitu Taival -villakerrasto on valmistettu erittäin pehmeästä jacquard-villaneuleesta, joka on loistava lämmönsäätelijä ja sopii ympärivuotiseen käyttöön. Taival-kerrastoa on myös punaisena, pinkkinä ja harmaana, kaikki vähän eri kuviolla. Kerrasto on 80% villaa, ja 20% polyamidia, joka tekee siitä todella pehmeän ihoa vasten. Neulos joustaa hyvin, eikä sen saumat hankaa.

Nyt kun on ollut todella kylmä, en vilukissana menisi ulos lainkaan, ellei Joel pitäisi hakea päiväkodista. Niinpä olen -15 asteen pakkasessa pukenut Leonille sisävaatteiden päälle villakerraston, pipon, hanskat ja villasukat. Tämän jälkeen päälle vielä toppahaalari, ja sitten vaunuihin lämpöpussin alle niin, että Leon peittyy vyötäröön saakka. Kumpa joku pukisi minut yhtä lämpimästä ja kärräilisi paikasta toiseen!

Leon on -15 asteen pakkasesta järkyttynyt, mutta tyytyväinen vaunuissaan

Reimalla on nyt alen loppukiri, ja kaikki aletuottet puoleen hintaan. Tilasin Joelille alennuksesta jo ensi talveksi seuraavan koon haalarin, kun Leon perii hänen Reiman Stavanger haalarin parin vuoden takaa. Mielestäni Reiman ikäsuositukset vastaavat hyvin lasteni kokoja, ja 104 cm on ensi talvena 4-vuotiaalle Joelille varmasti sopiva.

Pysykäähän lämpiminä!

Lue myös: Reiman talvivaatteet – parasta taaperolle