Hae
Nina ja minit

Millaisia miehiä haluamme kasvattaa?

Olin aina haaveillut pienestä tytöstä. Kun kuulin, että saamme pojan huolestuin, etten  osaisi kasvattaa poikaa tai edes tietäisi miten pojan kanssa leikitään. Sillä hetkellä kun esikoisemme ensimmäistä kertaa syliini, tajusin miten hölmöjä huoleni olivatkaan. Ei lapsen kasvattamiseen vaikuta yhtään sattuuko lapsi olemaan tyttö vai poika. Ei lapsen sukupuolen tarvitse vaikuttaa edes leluvalintoihin, harrastuksiin tai vaatteisiin, kuten ei myöskään päivän menuun. Kun tulin uudelleen raskaaksi, ja kuulimme saavamme toisen pienen pojan, tiesin perheemme olevan nyt täydellinen. Olemme kuitenkin miettineet paljon millaisia miehiä haluamme kasvattaa. Miehiin kohdistuu pienestä lähtien valtavat paineet olla tietynlaisia miehiä, ja meitä vanhempia ohjataan kasvattamaan poikia tiettyyn muottiin.

 

Joka toinen päivä Elsa, joka toinen päivä Spiderman

 

Me toivomme antavamme pojille eväät olla juuri sellaisia miehiä kuin he ovat ja kasvattavamme pienistä pojistamme:

 

  • Miehiä, jotka tietävät, ettei tunteiden näyttäminen tee heistä yhtään vähempää miehiä. Kuten ei myöskään pinkkiin pukeutuminen.
  • Miehiä, jotka uskovat itseensä niin paljon, etteivät anna sukupuolensa rajoittaa heitä koskaan.
  • Miehiä, jotka avaavat suunsa kun näkevät maailmassa epäkohtia tai vääryyttä.
  • Miehiä, joille empatia, parisuhdeterapia ja feminismi eivät ole kirosanoja.
  • Miehiä, jotka tietävät arvonsa, mutta myös muiden arvon.
  • Miehiä, jotka uskaltavat näyttää ja sanoittaa tunteensa.
  • Miehiä, jotka suojelevat heikompiaan ja pienempiään.
  • Miehiä, jotka avaavat oven kaikille, eivät vain naisille.
  • Miehiä, jotka uskaltavat rakastaa ketä itse haluavat.
  • Miehiä, jotka eivät oleta vaan ottavat selvää.
  • Miehiä, jotka itkevät jos itkettää.

 

 

Meidän pojilla on roolimallina aivan loistava isä, joka ei pelkää näyttää tunteitaan sanoilla eikä teoilla. Hän ei vaivaannu jos esikoisemme itkee, ja on aina valmis sanoittamaan poikien tunteet heille kun he eivät vielä sitä itse osaa. En koskaan voisi hänen kuvitella päästävänsä suusta sellaisia törkeyksiä, kuten: ”Isot pojat eivät itke”, tai ”Älä käyttäydy kuin pikkutyttö”. Mieheni kannustaa poikaamme käymään tanssitunnilla, ja olisi ollut silmänräpäyksessä valmis ostamaan hänelle pojan itse valitseman pinkin tanssimekon, jos kaupassa vain olisi ollut oikeaa kokoa jäljellä.

 

Olen silmät pyöreinä lukenut välillä eri keskusteluryhmistä kuinka perheen pojat tanssivat kotona vain kun isä ei ole näkemässä, tai kuinka perheen isä vaatii pojiltaan tietynlaista käytöstä vain koska he ovat poikia. Poikamme saavat kasvaa onneksi kotonamme vapaina ympärillämme usein korostuvista sukupuolirooleista. Toivottavasti sama rento suhtautuminen miehuuteen, ja uskallus unohtaa ne pieneen laatikkoon ahdetut sukupuoliroolit,  jatkuisi myös päiväkodissa ja kouluissa. Välillä harmittelen, ettei meillä ole yhtään tytärtä, sillä uskoisin mieheni kasvattavan vahvoja supernaisia, jotka tietävät oman arvonsa, ja että he pystyvät ihan mihin vain sortamatta samalla muita.

 

Pusutelkaa poikianne <3

 

Kolme keinoa, jolla me järjestämme parisuhdeaikaa

Kahdenkeskinen aika on kahden pienen lapsen kanssa elellessä aika kortilla, sillä emme ehdi tai jaksa tehdä oikein mitään yhdessä kun uhmaikäinenkin viimein nukahtaa. Kaipaan iltoja, jolloin pojat nukahtivat molemmat kahdeksan aikaan, ja meillä oli koko ilta aikaa puuhailla omiamme. Sain tätä Instagramissa valitellessani muutaman kommentin, että lapset ovat niin vähän aikaa pieniä, ettei heitä haittaa käyttää ilta-aikaansa oman taaperon nukuttamiseen. Tottakai tiedostan tämän, mutta mielestäni on silti koko perheen hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että vanhempien parisuhde on myös kunnossa. Vaikka olemme olleet jo 20 vuotta yhdessä, niin olen huomannut että jos emme ehdi keskustelemaan kahdestaan rauhassa, alamme riitelemään pikkuasioista. Tai ehkä juuri siksi, sillä olemme olleet yhdessä 17 vuotta ihan kahdestaan ennen lapsia, ja tottuneet viettämään paljon aikaa keskenämme jutellen.

 

Vietimme 6. hääpäiväämme hotellissa 4 kk ikäisen Leonin kanssa

 

Parisuhteet kaipaavat yhteistä aikaa, läheisyyttä, naurua, ja keskeyttämättömiä keskusteluja pysyäkseen toimivina. Jos koko vauvavuoden aikana ei  ehdi tai pysty käymään puolisonsa kanssa yhtäkään älyllistä keskustelua, ei ihmekään että tuntuu kuin toinen olisi ihan väärältä planeetalta. On myös hirmu tärkeä nauraa yhdessä, vaikka toki sitä tulee tehtyä lasten kanssa arjen keskelläkin. Jos parisuhteen ylläpito ei vaatisi hieman vaivannäköä ja kekseliäisyyttä, pienten vanhempien avioerotilastot tuskin olisivat niin karua luettavaa. Aika on harvinaisin ja sen myötä kallein resurssi lapsiperheessä, mutta parisuhteelle muutaman aidon läsnäolon tunnin kaivaminen maksaa kyllä itsensä takaisin.

 

Isovanhemmat ovat suurimmalla osalla lapsiperheistä valtava apu ja tuki arjessa. Äitini asuu onneksemme meistä alle kilometrin päässä, ja auttaa meitä aina jos pyydämme. En tosin ole jättänyt vieläkään Leonia muutamaa tuntia kauemmas hänen hoitoonsa. Emme myöskään halua jättää mummin hoidettavaksi vilkasta kolmevuotiasta ja kävelyä harjoittelevaa taaperoa samaan aikaan. Joel menee mielellään mummin luo, ja oleskelee siellä muutaman tunnin pari kertaa viikossa. Olemme mieheni kanssa niin tottuneet hulinaan ja Joelin yliaktiivisuuteen, että meille rattaissa  istuvan Leonin kanssa kolmestaan kaupungilla kahvittelu on mitä mainiointa parisuhdeaikaa. Leonin kanssa kahvin saa vielä toistaiseksi juoda kuumana, eikä hän ei ole kiinnostunut leivoksistamme, eikä kukaan keskeytä keskusteluitamme.

Kakkukahvit kahdelle

 

Mutta mitä jos ei ole isovanhempia, jotka pystyvät auttamaan arjessa? Listailin muutaman keinon millä ainakin meidän tuttavapiirissämme vanhemmat järjestävät itselleen kahdenkeskistä ”parisuhdeaikaa” edes pari kertaa kuukaudessa.

  1. Ystäväperheet – Sopikaa hyvän ystäväperheen kanssa, että otatte vuorotellen lapset hoitoon vaikka joka toinen kuukausi. Meillä oli ihana kummityttömme muutaman tunnin viime viikolla leikkimässä Joelin kanssa, ja Joel menee vuorostaan heille ensi kuussa.
  2. Maksullinen lastenhoitaja – Nykyään yrityksiä, jotka tarjoavat lastenhoitoa tunneittain tai kuukausisopimuksella on melko paljon. Olemme parina iltana palkanneet tutun lastenhoitajan katsomaan poikia. Hän hoiti Joelia muutaman kuukauden, ennenkuin Joel aloitti päivähoidon. Etuna ammattilaisessa on se, että he varmasti hanskaavat tilanteen kuin tilanteen eivätkä mene neuvottomiksi jos kummallakin pojista sattuisi samaan aikaan jokin harmitus.
  3. Järjestäkää aikaa kun lapset nukkuvat – Sen sijaan, että koomaa yhdessä sohvalla, voi viettää romanttisen ravintola-illan kotona. On välillä kiva pukeutua juhlavammin ja syödä kynttilänvalossa. Me kasaamme usein yhdessä ennakkoon jonkin nopean kattauksen, kuten tapakset tai tilaamme valmiiksi sushit kahdelle. Television kuuluu olla kiinni, ja kännyköiden latauksessa. Hyvä idea on siivota ruokapöytä jo ennen kuin lapset menevät nukkumaan, jotta voi suoraan jatkaa intiimiin kotiravintolaan nukutusvuorosta. Koti pysyy kyllä hyvin pystyssä vaikka unohtaisi kaikki siivousvelvollisuudet yhdeksi illaksi.

 

Lue myös romanttisesta hotelliyöstämme vauvan kanssa.

Milloin viimeksi olette järjestäneet parisuhdeaikaa?