Hae
Nina ja minit

Miten äitiys on muuttanut minua?

Kun tulin raskaaksi ensimmäisen kerran vuonna 2015, en tiennyt mitä odottaa vanhemmuudelta. Olimme haaveilleet omasta vauvasta vuosia, mutta silti oman lapsen syntymään on mahdotonta valmistautua. Pelkäsin, että äitiys muuttaisi minua, sillä sellainen kuvan saa aina televisiosarjoista ja muusta mediasta. Sarjoissa äidin kuuluu olla huonomuistinen, puklupaitainen nainen, jolla ei ole edes omaa nimeä äiti-tittelin lisäksi. Olin aivan varma, etten uskaltaisi jättää vauvaani edes siksi aikaa kun käyn salilla, tai että en tekisi enää mitään muuta kuin puhuisi vauvastani.

 

Ihana esikoiseni, joka opetti minulle kärsivällisyyttä

 

Tein jopa Joelin ristiäiskutsukortit ennen kuin hän oli syntynytkään, koska minua pelotti etten enää välittäisi sellaista asioista kun minusta tulee äiti. Pelkäsin, ettei minua kiinnostaisi enää minkä värinen satiininauha sopii tietyn väriseen kartonkiin, kun on tärkeämpiäkin asioita mietittävänä. Pahin pelkoni oli, että lähetän ristiäiskutsun tekstiviestillä. Ja kuopuksen kohdalla näin kävikin. Mutta onneksi olen kasvanut sen verran ihmisenä, ettei se haitannut minua lainkaan.

 

Näin olen muuttunut äitiyden myötä:

  1. Ajattelen aina muita ensin, tai siis lapsiani. Olin ennen melko itsekeskeinen, ja tein asiat niinkuin itse halusin. Nyt poikien tarpeet menevät aina omieni edelle.
  2. Pystyn sivuuttamaan kotimme sotkuisuuden vakuutellen itselleni, että siivoan sitten kun lapset nukkuvat. Olen aina viihtynyt siistissä kodissa, ja tämä on vaatinut paljon totuttelua. Kun palaan töihin, teen ehdottomasti siivousfirman kanssa sopimuksen viikkosiivouksesta.
  3. Olen paljon kärsivällisempi kuin ennen lapsia. En vieläkään ole kärsivällinen, mutta maltan odottaa asioiden tapahtumista muutaman minuutin rauhassa. Hyväksyn nykyään sen, ettei minun kannata hermostua asioista joihin en voi itse vaikuttaa. Olen ihme kyllä oppinut, ettei lapsia pysty hoputtamaan, ja lopputuloksena olemme joka paikasta myöhässä.
  4. Ennen valitsin sopivaa ravintolaa kunnes löysin sen. Olen kävellyt mieheni kanssa jopa tunnin etsien sitä täydellistä ravintolaa NYC:n vilinässä ja Boracayn rantakatua laahustaen. Nykyään prioriteettina on saada lapsille mahdollisimman pian ruokaa, ja eksymme liian usein ennen paheksumiini sushibuffetteihin.
  5. Ennen matkustelimme todella paljon, teimme keskimäärin kolme reissua vuodessa. Esikoisen vauvavuotena jatkoimme samaa tahtia, mutta viimeksi olemme käyneet ulkomailla viime kesänä, ja sekin vain autolla Riikassa. Matkustelu on ihanaa, mutta pienten kanssa myös vaativaa.
  6. Minulla on hauskaa, kun lapsilla on hauskaa. Myös käsitykseni hauskasta viikonlopusta on todella erilainen kuin ennen lasten syntymää. Viihdyn aidosti Muumimaailmassa, kuuntelen Pikku-Papun orkesteria mielelläni ja lempilautapelini on Muumi-domino . HopLopista en sentään pidä vaikka pojat paikkaa rakastavatkin, rajansa kaikella.

 

 

On helpotus huomata, että olen silti pohjimmiltani sama ihminen kuin ennenkin. Nyt vain lisäksi paljon enemmän – olen kahden ihanan pojan äiti. Mielestäni on tärkeää pitää kiinni siitä kuka on ihmisenä. Joskus tuntuu ettei itselleen jää vain enää yhtään aikaa. Yritän kuitenkin muistaa tehdä niitä asioita mistä nautin myös ennen äidiksi tuloa. Se ei oikeasti haittaa ketään, jos olen parina iltana 1,5 tuntia salilla. Uskon, että koko perhe voi paremmin kun saan välillä omaa aikaa, ja voin olla tunnin miettimättä yhtään mitään tai murehtimatta kuka on nukkunut päikkärit, ja syönyt kunnolla.

 

Miten äitiys on muuttanut sinua?

 

Lue myös: 3 keinoa, jolla järjestämme parisuhdeaikaa. 

Mitä meillä leikitään – lasten lempileikit

 

Minulta on kysytty millaisia leikkejä pojat leikkivät tällä hetkellä, ja mitkä on heidän lempileikkejään. Vaikka taaperolla ja uhmaikäisellä onkin kummallakin ihan eri leikkinsä, he pystyvät onneksi leikkimään omia leikkejään vähän ristikkäin. Leon tulee mielellään katsomaan aina mitä Joel tekee, ja Joel ei onneksi kauheasti hermostu kun pikkuveli on koko ajan hänessä kiinni. Olemme sanoneet Joelille, ettei Leonia saa töniä jos alkaa ärsyttämään, vaan pitää pyytää meidät hakemaan Leon pois tieltä. Joel sulkeutuu välillä poikien huoneeseen rakentamaan itsekseen junarataa tai palapeliä. Leon saattaa leikkiä itsekseen kymmenisen minuuttia, mutta tarvitsee aina leikkeihinsä minut tai isänsä. Onneksi, sillä lasten kanssa on aivan mieletöntä (pun intented) leikkiä, ja kun kunnolla heittäytyy mukaan niin saa mielestään kaikki vähemmän hauskat asiat tehokkaasti karkotettua.

 

Keittiö ostettu Lekmeriltä, kokin vaatteet saatu Lindexiltä

 

Leonin lempileikit:

  1. Mikä tahansa mitä isoveli tekee. Leon tykkää erityisesti mennä ojentamaan Joelille palapelin paloja, jos hän sellaista kokoaa. Leon on myös aina paikalla, kun Joel leikkii junaradalla.
  2. Hippa. Leonista on ihan parasta jos konttaan hänen perässään kun hän konttaa tai taapertaa karkuun. Tämä leikki saa joka kerta ihanan kikatuksen aikaiseksi.
  3. Ruoanlaitto omassa leikkikeittiössä. Leon sai pari kuukautta sitten oman keittiön, ja hän jaksaa joka päivä kokkailla siinä. Ostin hänelle viime viikonloppuna Ikeasta omat kattilat, ja nyt olisi hakusessa vielä jotkut kivat puiset hedelmät, vihannekset yms.
  4. Piilonen. Viimeisen puolen vuoden kestohitti on erilaiset piilopaikat. Leon tykkää piilotella verhojen, huivin tai minkä tahansa kankaan takana, ja kurkistella sieltä. Yksin leikissä ei tietenkään ole mitään järkeä, ja leikin Leonin kanssa piilosta päivittäin.
  5. Palloleikit. Leon rakastaa heitellä palloa kanssani, tai vierittää sitä lattiaa pitkin. Hän heittelee mielellään myös koreja. Yksi kiva leikki on sellainen, että laitan ison kulhon keskellä lattiaa, ja Leon heittelee pientä palloa kulhoon.

 

 

Joelin lempileikit:

  1. Spiderman puvussa hihhulointi. Joel sai kummiltaan joululahjaksi kauan toivomansa Spiderman-puvun, ja pitää sitä päiväkodissa ja missä tahansa jos annamme luvan. Onneksi Joelin toinen lemppari on Elsa-paita, joten toisen saa aina pestyä välillä.
  2. Piirtäminen ja  värittäminen. Olemme hankkineet Joelille monta värityskirjaa, ja hän värittelee innoissaan. Onnekseni hän pyytää minut usein värittämään jonkin osa-alueen kuvasta. Joel on kehittynyt myös piirtäjänä, ja on viime aikoina alkanut piirtämään selkeästi kuviota, ja ne jopa esittävät jotain.
  3. Frozen leikit. Joel on aivan Elsan ja Annan lumoissa. Hän rakastaa kaikkea Frozen kamaa, meillä on Frozen yövalo, sähköhammasharja ja Elsa-paita. P’iväkodissa on paljon rooliasua, ja usein miten Joel hyppii siellä kaunis sininen Frozen-mekko päällään kun haen hänet. Tunnustan, etten itse tiedä kumpi on Elsa ja kumpi Anna, mutta en usko että Joel tietää myöskään. Sen verran tiuhaan tahtiin neitien nimet tuntuvat vaihtelevan. Joel ei ole koskaan nähnyt Frozenia, sillä se on K-7 mutta se ei estä häntä olemasta maailman suurin fani.
  4. Palapelit. Joel on rakastanut palapelejä taaperosta lähtien, ja hänellä onkin niitä aika hurjat määrät.  Viime aikoina hän on erikoistunut hieman vaikeampiin, joita tekee yhdessä jomman kumman vanhemman kanssa. Joelin lempparit on Muumi-palapelit, niissä on usein ikäsuosituksen mukaista haastetta. En ymmärrä Ravensburgerin palapelien ikäsuosituksia, sillä 3+ ovat aivan liian helppoja, ja Joel tekee heiltä 5+ palapelejä. Harmi kun ei koskaan voi tietää mitä saa 🙁
  5. Junaradan rakentaminen. Joelilla on melko paljon Brio-junaradan osia, ja junia. Hän rakentaa melko monimutkaisen näköisiä ratoja, ja huutaa jomman kumman meistä apuun silloin kun hänen pitäisi saada silta rakennettua koko komeuden päälle.

 

Näiden leikkien lisäksi pojat viihtyvät ulkona, ja uskon hiekkalaatikon ohittavan muut leikit kunhan lumet sulavat kokonaan ja kevät tulee vihdoinkin. Odotan todella paljon, että pääsemme taas ulos retkeilemään, piknikeille, Korkeasaareen ja etenkin mökkeilemään.

 

Mitä teillä leikitään?

 

Lue myös 12-osainen leikkivinkkisarjani vauvavuoden jokaiselle kuukaudelle: