Paljon liikkuvan suursyömärimme painohuolet
Monella vanhemmalla on huoli lapsensa painosta, etenkin jos lapsi ei suostu syömään juuri mitään. Meidän Leon on ollut koko neljäkuukautisen sormiruokailu-uransa ajan erittäin kova syömään ja syö paljon enemmän kuin isoveljensä aikoinaan. Joinain päivinä hän syö jopa enemmän kuin kolmevuotias Joel samalla aterialla. Kerroinkin jo viime kuun neuvolakäynnin jälkeen, että Leonin painonnousu on silti hidastunut. Jouduimme tämän takia käymään 9 kk neuvolan jälkeen painokontrollissa viime viikolla. No, painoa ei tässä parissa viikossa ollut tullut yhtään lisää, mutta herra on sentään kaksi senttiä pidempi kuin viimeksi. Leon painaa nyt 10 kuukauden ikäisenä 8300 grammaa ja on 74 senttiä pitkä. Neuvolassa ei oltu huolissaan, koska poika kuitenkin kasvaa ja on todella iloinen oma itsensä.
En kuitenkaan voi tehdä herran paino-ongelmille mitään, sillä en usko että hän pystyisi syömään nykyistä enempää. Leon syö nimittäin aamupuuron lisukkeineen, kunnon lounaan, välipalan, ison päivällisen ja vielä iltapuuron. Tämän lisäksi herralla on ympärivuorokautinen maitobuffet, jossa hän asioi aamulla, ennen ja jälkeen päikkäreiden, ennen yöunia, ja vielä öisinkin kolme kertaa. Leon syö siis viisi kiinteää ateriaa päivässä, ja juo äidinmaitoa vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Luulisi noin pienelle miehelle tällaisella ruokavaliolla painoa kertyvän.
En ole liian huolissani Leonin painosta, siellä tiedän tosiaan miten paljon hän syö. Olisi kuitenkin kiva, jos saisimme hänen painonsa nousuun. Isoveli painoi saman ikäisenä huimat kaksi kiloa enemmän vaikka oli samanpituinen. Miten saisimme Leonille vähän lisää massaa? Ryhdyin jo lisäämään öljylisää Leonin aamupuuroon viime käynnin jälkeen, mutta sillä ei näytä olevan mitään vaikutusta. Lisäksi Leon syö monta kertaa viikossa avokadoa ja lohta, joista hän saa hyviä rasvoja.
Onko muilla suursyömäreillä ollut haasteita saada paino nousuun? Miten olette onnistuneet?
Paino ei aina nouse syömällä
En tiedä mikä meillä meni tässä neuvolarytmissä vikaan, mutta meille ei 6 kuukautisneuvolan jälkeen ollut aikataulutettu yhtään neuvolaa ennen viime viikkoa, jolloin Leon oli jo 9,5 kuukautta. Systeemin mukaan meille olisi siis tullut yli kolmen kuukauden neuvolatauko, joka näin pienelle kuulostaa hieman liian pitkältä tauolta. Ottaen huomioon, että Leon aloitti kiinteät kuuden kuukauden iässä, eikä hänen painonnousuaan olisi siis lainkaan tarkkailtu. Kävimme tämän takia avoimessa neuvolassa kun Leon täytti kahdeksan kuukautta, ja saimme hänen mittansa. Painoa ei ollut tällöin tullut kovin paljoa parissa kuukaudessa lisää, ja saimme ohjeeksi tarjota kaloripitoisempaa ruokaa. Aloimme lisäämään Leonin aamupuuroon ja apinaeväisiin öljyä, ja avokado ja rasvainen lohi esiintyvät useammin päivällisellä. Onneksi kävimme oma-alotteisesti välipunnituksessa!
Kävimme viime viikolla vihdoinkin Leonin oman neuvolatädin luona kolmen kuukauden tauon jälkeen. Kyseessä oli lääkärikäynti, joten hoitajatätimme otti vain Leonin mitat. Painoa oli tullut tämän kuluneen kuukauden aikana 250 g lisää, ja Leon pääsee kahden viikon päästä uuteen kontrollipunnitukseen. En ole silti kovin huolissani pojan painosta, sillä tiedän hänen syövän kunnolla. Leon syö nimittäin kiinteitä viisi kertaa päivässä, ja juo äidinmaitoa n. 6-8 kertaa vuorokaudessa. Hänellä on melkoinen vauhti päällä, ja uskon hänen kuluttavan todella paljon jatkuvalla mönkimisellä ja konttaamisella. Kaivoin kotiin päästyäni taas esikoisemme neuvolakortin esiin. Joel oli saman ikäisenä 9200 g ja 74 cm, Leon on 8300 g ja 72 cm. Oli Joel siis melko paljon isompi, vaikka ihan samalla ravinnolla on menty.
Leon pääsi esittelemään lääkärille liikkuvuuttaan, kauniin sinisiä silmiään ja pinsettiotettaan. Leonin motorinen kehitys on aivan kunnossa, ja äänteitäkin tulee jo hienosti. Mitä kaikkea meidän yhdeksänkuukautinen Leon jo osaa:
- Kontata hienosti eteenpäin. Leon kulkee konttausharjoitusten takia kotona ilman housuja, sillä hän hermostuu jos polvet liukuvat parketilla.
- Ryömiä hurjaa vauhtia silloin kun konttausvauhti ei vain riitä. Kissoja kun ei ole mitään toivoa saada konttaamalla kiinni (eikä tosin ryömimälläkään).
- Pinsettiote on jo hyvin hallussa, ahkeran sormiruokailun ansiosta. Lusikka pysyy myös jo kädessä, sillä olemme harjoitelleet aamupuuron syömistä omalla lusikalla.
- Istua itse, mutta hän ei ole vielä hoksannut miten istuma-asentoon pääsee itse. Paitsi kerran, mutta se oli ilmeisesti vahinko.
- Seistä tukea vasten, mutta askeleita ei vielä tule. Joel oppi melko myöhään kävelemään, joten en usko että Leonillakaan on kiire.
Lue myös viihdyttävät leikkivinkit yhdeksän kuukauden ikäisen vauvan kanssa leikittäväksi.