Hae
Nina ja minit

Vauvan unikoulu oli jo tapetilla puolivuotiaan ryhmäneuvolassa

Ryhmäneuvola, siinä vasta konsepti! Esikoisen vauvavuotena tätä ei vielä oltu lanseerattu, Helsinki on ilmeisesti keksinyt uusia säästötoimia. Olimme siis tänään Leonin kanssa 6 kuukautisneuvolassa. Olimme ensin tunnin ajan neljän muun äidin ja heidän suloisten vauvojensa kanssa isohkossa fysioterapialle varatussa huoneessa. Aluksi kaikki esittelivät itsensä ja vauvansa, ja kertoivat hieman miten perheessä nukutaan ja syödään. Muut ryhmässä olivat aloittaneet kiinteät jo aiemmin soseilla, olimme ainoat jotka odottivat kuuden kuukauden ikään ja sormiruokailevat. Tästä tulikin meille paljon kysymyksiä, ja pääsin taas saarnaamaan sormiruokailun ilosanomaa. Yksi kun valitteli, että jos vauvan tulisi syödä jo viisi kertaa päivässä kiinteitä, niin eihän siinä ehdi muuta kuin syöttää vauvaa. Vinkkasin, että sormiruokailijan kanssa voi itsekin istua pöytään syömään ja nauttia ihastuttavasta ruokailuseurasta ?.

 

 

Leonilla oli hauskaa, sillä hän bondaili toisen puolivuotiaan kanssa. He makasivat mahallaan kasvot vastakkain ja juttelivat todella äänekkäästi keskenään, kun me äidit yritimme puhua unirytmeistä. Olin vähän yllättynyt, miten monessa perheessä oli jo kokeiltu unikoulua. En oikeasti oleta, että Leon vielä puolen vuoden iässä nukkuisi täysiä öitä. Alan pohtimaan unikoulua aikaisintaan kun Leon täyttää vuoden, jos vielä heräilee yöllä yli kolme kertaa. En ole ihan rehellisesti sanottuna laskenut montako kertaa yössä Leon herää syömään. Opin esikoisen kanssa, ettei sillä oikeastaan ole mitään väliä. Tässä iässä vauvat herää yöllä milloin sattuu, useammin jos hampovat tai massuun sattuu, harvemmin jos ei ole mitään ongelmia tai hulinoita. Esikoisen kanssa stressasin tästä enemmän, katsoin kelloa aina yöllä ja tuskailin paljonko saan nukkua, ja monelta seuraava herätys. Elämä on helpompaa, kun ei mieti koko asiaa. Vauvoilla on niin paljon vaiheita, että viikon päästä kaikki on jo toisin. Eikä tätä äitiä onneksi väsytä.

 

 

Ryhmäneuvolan jälkeen oli peruspunnitukset oman neuvolahoitajan luona. Lucas oli hirmu iloinen ja hymyili valloittavaan tapaansa, kunnes sai rokotuksen pieneen pulleaan reiteensä. Koska olemme lähdössä kuun lopulla Kreikkaan, Leon sai nyt jo tuhkarokkorokotteen, joka rokoteohjelman mukaan annetaan vasta vuoden ikäiselle.

Leon oli saanut painoa ihan kivasti, mutta pituutta ei ollut tullut kuukaudessa milliäkään. Päättelimme hoitajan kanssa tämän johtuvan puhtaasti, siitä että viimeksi harjoittelija mittasi Leonin. Viiden kuukauden pituuslukema olikin vähän yläkäyrillä, joten selitys tuntui loogiselta. Tämä siis tarkoittaa, että esikoinen oli sekä viiden että kuuden kuukauden iässä pidempi. Leon on siis nyt vasta 70 cm, ja Joel oli jo viiden kuukauden iässä. Ihmettelinkin vähän viime kuussa, miten pojat ovat olleet joka kuukausi keskenään samanpituisia. No, Leonilla on vielä hyvin aikaa ottaa veljensä pituudessa kiinni.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *