Hae
Nina ja minit

Hullut Päivät: Ruuhkarakastajan painajainen

Olen ehkä hieman erikoinen, koska tykkään kun ympärillä on paljon ihmisiä. Tunnen oloni suorastaan kotoisaksi ihmisvilinässä. Asuin 10 vuotta sitten puolisen vuotta Shanghaissa. Stockwomannin Hullujen Päivien ”ruuhkat” eivät ole mitään verrattuna iltapäiväruuhkaan Shanghain metrossa. Käyn siis mielelläni Hulluilla Päivillä kiertelemässä ainakin yhtenä päivänä. Kerrankin jossain Suomessa on paljon ihmisiä ja vilinää! Lapsimessut onkin sitten seuraava ruuhkarakastajan unelmakohde.

 

Kävin viime syksyn Hulluilla Päivillä pyörimässä itsekseni kolme päivää ennen Leonin laskettua aikaa. Yritin toki olla innostumatta liikaa mistään, ettei lapsivedet mene. Ajattelin että voin ihan hyvin tänään lähteä Leonin kanssa myös vähän hulluttelemaan. Olin enemmän väärässä kuin mistään koskaan. Ehkä koska en ole koskaan väärässä (mieheni huomautus.) Vaikka Stockmannilla oli sen verran väljää, että pääsin hyvin kulkemaan vaunuilla, hissit muodostuivat isoksi ongelmaksi. Olin kolme tuntia Stockmannilla, joista käytin liioittelematta tunnin hissien odotteluun. Vaikka hissejä on paljon, ne olivat ihan täynnä ja tajuttoman hitaita. En ole ikinä ymmärtänyt miten ihmiset, jotka voisivat nopeasti kipittää portaat tai jumittaa liukuportaat, jaksavat odottaa hissiä niin kauan. Itse kärsimättömänä en siihen kykenisi, ellei olisi niitä vaunuja. Ja se symppis hissi mikä on varattu lastenvaunuille ja pyörätuoleille oli kovin epäonnisesti rikki.

 

Lastenvaatelöytöni

 

Kun vihdon pääsin kuudenteen kerrokseen hypistelemään lastenvaatteita, niin kyllähän sieltä tarttui mukaan kaikkea. Ostin Joelille parit housut, keltaisen kevättakin ja t-paidan, ihanan Benettonin neuleen ja tietysti muumipyjaman. Leon-raukalle en ostanut yhtään mitään. Joelin vauvavuoden vaattet on niin hyvässä kunnossa ja söpöjä ettei ole kauheasti tullut shoppailtua hänelle.  Tapasin yhden ystäväni sattumalta lastenvaateosastolla, ja kävimme kasissa juomassa mango-inkivääri smoothiet ja maidottamassa vauvat. Oli kiva istua hetki ja vaihtaa kuulumisia, ja olla miettimättä niitä hissejä. En sitten mitenkään enää jaksanut lähteä Herkkuun vaeltamaan, vaikka se on Hullujen Päivien lempparipaikka. Sain onneksi nakitettua mieheni sinne töiden jälkeen ostamaan kaikkia kalatiskin herkkuja, ja tietysti niitä ihania kakkuja ja leivoksia.

Jos olette vielä menossa Hulluille Päiville, niin Lastentarvikkeessa kuudennessa kerroksessa oli vaikka mitä ihania vauvanleluja alennuksessa. Sophie le Giraffe -sarjasta löytyi kylpyleluja, pimeässä loistava kirahvi, purulelu, vaunuleluja ja tietty perus Sophie. Myös melko uudella XS Lelut-osastolla oli myös vaikka mitä, mutta yritin olla liikaa katselematta. Joelilla on todella paljon leluja, ja varsinkin palapelejä. Hän rakastaa koota palapelejä ja ostamme niitä ehkä vähän liiankin usein. Mutta palapelit on niin kivoja je kehittäviä, että mielelläni kannustan niiden tekoon.

Tänään opin itsestäni lisää – rakastan ruuhkia, mutta vihaan sitä turhaa odottelua, joka ruuhkiin usein on sisäänleivottu. Voi olla siis, että ensi syksyn Hullut Päivät jäävät ensimmäistä kertaa väliin. Tai ainakin nappaan Leonin kantoreppuun ja jätän vaunut suosiolla kotiin.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *