Hae
Nina ja minit

Neuvolassa kiinteät mainittu: Leon 5 kuukautta

Leonilla oli alkuviikosta 5 kk neuvola. Aikamme oli niin myöhään iltapäivästä, että miehenikin pääsi mukaan. Hän kävi ahkerasti esikoisemme kanssa mukana neuvolassa jo odotusajalla, ja tulee vieläkin mukaan aina kuin pääsee. Tosin odottaessani Leonia annoin hänelle vapautuksen raskausajan neuvoloista, kun en olisi itsekään jaksanut niitä toista rundia läpi vetää. Mukana oli tällä kertaa myös harjoittelija, joka hoiti Leonin punnituksen ja mittauksen. Hieman hänellä oli hankaluuksia saada päänympärystä mitattua kun Leon on melkoinen pöllö ja kaikki ympärillä kiinnostaa suunnattomasti.
Neuvolatätimme kysyi meiltä mittausten lomassa, että mites ruokailut sujuu? Vähän hämilläni vastasin, että tosi hyvin. Johon vastauksena oli, että kohta voi sitten alkaa jo viljoja antamaan. Vielä enemmän hämilläni vastasin vain: ”Ei, kun maitoa.” Hiljaisuus. ”Siis me mennään täysimetyksellä kuuden kuukauden ikään ja sitten aloitetaan sormiruokailulla, aivan kuten tehtiin Joelin kanssa”.

Meillä oli eri neuvolatäti pari vuotta sitten kun Joel aloitti kiinteät, ja hän suhtautui kannustavasti suositeltuun kuuden kuukauden täysimetykseen ja sormiruokailuun. Ehdin jo säikähtämään, että joudun perustelemaan miksi se on ihan ok (myös THL:n mukaan) odottaa siihen suositeltuun kuuden kuukauden ikään kiinteiden aloittamisen kanssa. Siis sillä oletuksella, että painon kanssa ei ole mitään ongelmaa eikä ole refluksia tms. Olettekos koskaan verranneet esim. perunan ja äidinmaidon ravintoarvoja? Voin vinkata, että maito voittaa. Onneksi hoitaja oli myös sitä mieltä, että suunnitelmamme kuulostaa oikein hyvältä eikä ole mitään ongelmaa odottaa kiinteiden kanssa. Saimme kuitenkin jo luvan istuttaa Leonia lyhyitä aikoja syöttötuolissa, mutta ehken ala pientä tyhjän lautasen edessä istuttamaan.

Vierailumme lopussa Leon sai jälleen rokotukset, ja rota:n viimeisen erän. Vauvat kuulema tykkäävät tuon suun kautta annettavan rota-rokotteen makeasta mausta, mutta ei Leon kyllä. Hän vain työnsi sitä kielellään ulos. Herra ei siis taida olla valmis aloittamaan kiinteiden maisteluita, onneksi hänen ei tarvitsekaan vielä kuukauteen. Itku kyllä pääsi herra aurinkoiseltakin kun sai kumpaankin pulleaan reiteensä rokotepiikin. Surullista katsoa noin pienen kipua, mutta onneksi Leon toipui järkytyksestä nopeasti. Koko visiittimme kesti 20 minuuttia rokotuksineen. Ehdimme hyvin juttelemaan esikoisenkin kuulumiset siinä samalla. Tykkään ottaa itse asioista melko hyvin selvää, joten harvoin mulla on mitään kysyttävää. Tämä tapa taitaa juontaa juurensa esikoisen ensimmäisestä neuvolatädistä, jonka vastaus miltei kaikkeen oli googlaaminen.

 

 

Vertailin kotiin päästyäni jälleen kerran poikien neuvolakortteja. Syntyessään Leon oli muutaman sentin pidempi ja jopa 600 grammaa painavampi kuin isoveljensä. Kolmen kuukauden iässä pojat olivat tismalleen saman pituisia, mutta Leon oli painavampi. Neljän kuukauden iässä pituutta oli jälleen sama määrä, mutta Leon painoi vähemmän kuin Joel aikanaan. Uskomatonta, mutta nyt viiden kuukauden iässä pituutta oli pojilla jälleen tismalleen samat sentit eli pyöreät 70 cm, ja Joel oli painavampi. Hän olikin melkoinen pallero 🙂 Ja vaikka täysin samalla ravinnolla ovat pojat kasvaneet, niin Joel oli enemmän hereillä niin jäi enemmän aikaa syömiseen. Leon väsyi ilmeisen paljon pitkästä reissustamme ja nukahti heti kotiin päästyämme 💗

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *