Hae
Nina ja minit

Miksi aloitin sormiruokablogin?

Saatuani esikoiseni vuoden 2015 lopulla, uusi ja ihmeellinen maailma aukesi edessäni. Lähestulkoon jokainen vauvaan liittyvä asia oli hämärän peitossa, ja lueskelin synnytyssairaalan materiaaleja silmät pyöreinä. Kotona googletus jatkui kunnes sain tarpeeksi itseluottamusta, ja aloin muiden neuvojen sijaan kuuntelemaan alan parasta asiantuntijaa eli vauvaani. En tiennyt myöskään vauvojen ruokailutottumuksista kärjistetysti juurikaan muuta, kuin että ensimmäiset kuusi kuukautta kuluu rinnalla tai tuttipullolla, ja sen jälkeen soseita lusikalla naamaan. Tohlottajan täyttäessä hurjat viisi kuukautta, aloin lueskelemaan kiinteiden aloittamisesta. Kuka olisi uskonut sen(kin) olevan niin vaikeaa!

Luin erityisesti sormiruokailusta (eng. Baby led weaning eli BLW), johon nykyään neuvolankin ohjeistuksissa viitataan. Täysin vapaasti tiivistettynä, sormiruokailussa vauva syö itse omin sormin omaan tahtiinsa, mitä haluaa ja niin paljon kuin itse haluaa. Sormiruokailun voi aloittaa kun vauva osaa istua itse, ja on kiinnostunut viemään ruokaa suuhunsa. Tämä on se ikä, jolloin biologisesti kiinteiden aloittaminen kannattaa aloittaa, tätä ennenhän vauvalle ei ole edes oikeastaan valmiuksia syödä. Toki aina on poikkeustilanteita riippuen vauvan kasvusta, ja muista olosuhteista.
Erityisen mielekästä touhusta tekee sen, että vauva istuu ruoka-aikaan perheensä kanssa ruokapöydässä ja syö (mikäli mahdollista) samaa ruokaa kuin muutkin, ilman että häntä täytyy lusikalla syöttää. Mahtava konsepti, ajattelin! Ennen sormiruokailun aloitusta kannattaa ehdottomasti lukea joko Omin sormin suuhun (Gil Rapley & Tracey Murkett) tai Minä syön itse (Hanna-Mari Arosilta, Soile Ruottinen, Ulla-Maija Lähteenmäki). Lisäksi Facebookin Sormiruokailijat-ryhmä auttaa sormiruokailun polulle ja tarjoaa mahtavaa vertaistukea.
Aloitimme sormiruokailun tohlottajan ollessa viikon päälle kuusi kuukautta. Ylempänä olevassa kuvassa on hänen ensimmäinen kiinteä ateriansa: höyrytettyä parsakaalia, höyrytettyä porkkanaa ja banaania. Pojan nyt ollessa 9 kuukautta, hän on oikein iloinen ja taitava ruokailija, joka on ilo saada päivälliskumppanikseen 🙂 Yritin etsiä vauvalle sopivia reseptejä netistä, ja löysin vain kourallisen. Sormiruokailusta on jo paljon tietoa netistä, etenkin englanniksi, mutta uusien ja jännittävien reseptien löytäminen osoittautui työlääksi. Auttaakseni teitä muita sormiruokailijoiden kokkeja, tarjoilijoita ja siivoajia, päätin aloittaa tämän blogin tuleville nautiskelijoille.

 

Ei muuta kuin sormet suuhun ja bon appétit!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *